Hämeen ammattikorkeakoulussa on tartuttu opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteeseen kytkeä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) osaksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK).
– Käytännössä YAMK-opiskelijat voivat vaikka toimia tutkijoina Hamkin tutkimushankkeissa. Parhaassa tapauksessa, kun saamme elinkeinoelämän mukaan, pystymme kehittämään aluetta palvelevia innovaatioita, uutta liiketoimintaa ja lisäämään osaamista, kertoo Hamkin liiketalouden vastuuyliopettaja Helena Turunen.
– Parhaillaan mietimme kovasti, miten näitä kuvioita rakennamme. Työ on hyvällä alulla. Hamk on hallinnoinut usean ammattikorkeakoulun yhteistä verkostohanketta, joka alkoi vuoden 2014 alusta ja päättyy tämän vuoden lopussa.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituspohjassa oppilaitoksille on vahvasti linjattu, että YAMK-tutkintojen ja tutkimuksen on oltava kytköksissä toisiinsa. Valtakunnallisesti yhteistyö yliopistojen kanssa tulee lisääntymään. Ylemmän AMK-tutkinnon suosio on suurta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.
Ensimmäiset kokeiluluvat YAMK-koulutukselle myönnettiin vuonna 2002, ja tähän mennessä tutkinnon suorittaneita on yli 10 000.
Hakijoita etenkin sosiaali- ja terveysalalle sekä liiketalouden puolelle on enemmän kuin on aloituspaikkoja.
– Valtakunnallisesti YAMK-koulutusta ollaan lisäämässä ja vahvistamassa. Tämä linjattiin viime kesänä, Turunen kertoo.
Hamkissa YAMK-paikkoja on reilu 200.
Liiketoiminnan kehittämisen YAMK-koulutuksen suosioita on kasvattanut entisestään se, että keskimäärin 2,5 vuotta (90 opintopistettä) kestävän opiskelun voi suorittaa nyt lähes kokonaan verkossa. Saman ajan vie sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto.
Tekniikan alan koulutukset kestävät noin 1,5 vuotta (60 opintopistettä).
– Uskon YAMK-tutkintoon, koska siinä on niin vahva työelämäkytkös. Se on työelämää palveleva ja kehittävä tutkinto. Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa kulttuurituottajana toimiva hämeenlinnalainen Anna Vesén sai potkua työuralleen YAMK-tutkinnosta. Pohjana hänellä oli teollisen muotoilun tutkinto ja 15 vuoden työkokemus.
Hän oli YAMK-tutkintoa suorittaessaan Taiteen edistämiskeskuksen leivissä, ja hänen läänintaiteilijan pestinsä oli päättymässä.
Vesén uskoo saaneensa Riihimäen kulttuurituottajan paikan osin siksi, koska oli hakijoista ainoa, jolla oli maisterintutkintoa vastaava ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinto vaikutti myös palkkaan.
Hän veti koulutuksen läpi kahdeksassa kuukaudessa Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja valmistui keväällä 2012.
– Olihan se aivan käsittämättömän tiukkatahtinen rykäys yksinhuoltajalle työn ohessa suoritettavaksi, mutta kannattava. Työnantajakin suhtautui kannustavasti, Vesén kertoo.
Ammatillisessa kehittymisessä tärkeintä Vesénille oli löytää tutkinnon kautta oma erityisosaamisalueensa, mikä on vahva hankeosaaminen. – Parasta, mitä sieltä tutkintonimikkeen lisäksi jäi käteen, ovat oman alan kollegat ja verkostot. Edelleenkin pidämme tiiviisti yhtä, ja aina löytyy joka asiaan asiantuntija, jos itsellä ei ole homma kirkkaana. HÄSA