Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kevään kirkkaus saattaa vetää mielen matalaksi

Per-Erik Frants uskaltautuu ulos kirkkaaseen kevättalven paisteeseen tummennetut lasit silmillään. Ulos kannattaa lähteä, vaikka mieli askaroisi mieluummin hämärissä sisätiloissa.

Frants tunnistaa valon vaikutuksen vointiinsa yleensä helmi-maaliskuun taitteessa. Ajatukset alkavat tavallista enemmän pyöriä huolenaiheissa. Tänä keväänä mietityttää erityisesti lähestyvä lihavuusleikkaus.

Toisten ihmisten seura on Frantsille tärkeimpiä konsteja selvitä kevään alavireisyydestä. Mieltä virkistävät tuttu keskusteluryhmä, kortinpeluu sekä liikkuminen.

– Vaikka ihmisten tapaaminen tuntuu joskus työläältä, olo helpottaa aina, kun saa jaettua ajatuksiaan.

KAAMOKSEN KOURISSA käpristyneille keväinen valo on kaivattu kutsuvieras. Suurin osa virkistyy valon lisääntyessä, ja energiaa tuntuu riittävän yli äyräidenkin.

Auringonvalo lisää aivojen välittäjäaineena toimivan serotoniinin tuotantoa. Serotoniini vaikuttaa muun muassa vireyteen, mielialaan ja unirytmiin.

Vuodenajat kuitenkin vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Toisilla juuri kevään kirkkaus vetää mielen matalaksi. Varsinkin jo valmiiksi alavireisten elimistö saattaa reagoida valon lisääntymiseen poikkeavasti, eikä serotoniinin tuotanto kasvakaan.

Päinvastoin, valo saattaakin ärsyttää.

TUTKIMUSPROFESSORI, psykiatri Timo Partonen erottaa toisistaan kevätväsymyksen ja kevätmasennuksen.

– Kevätväsymyksellä tarkoitetaan yleensä ihan univelasta johtuvaa terveiden ihmisten väsymystä.

Jos väsymykseen liittyy aikaansaamattomuutta, alakuloisuutta, keskittymisvaikeuksia ja ärtyisyyttä, voidaan puhua kevätmasennuksesta, joka vaihtelee lievästä vakavaan, hoitoakin vaativaan sairauteen.

Tavallinen tarmo tuntuu joka tapauksessa kadonneen.

– Voi olla, ettei oikein saa tehtyä asioita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Arkiaskareet tai työtehtävät jäävät vajaaksi normaaliin verrattuna, Partonen kuvaa.

Myös unettomuus vaivaa. Aikaa nukkumiseen olisi, mutta unen päästä ei saa kiinni tai jos nukahtaakin, ennen aamua ehtii herätä ja valvoa moneen otteeseen. Riitojakin tuntuu syntyvän tavallista herkemmin, kotona ja töissä.

KEVÄISIN TOISTUVASTA uupumuksesta on vain vähän tutkimustietoa verrattuna pimeänä aikana vaivaavaan kaamosväsymykseen. Kaamosoireilusta kärsii noin joka kolmas suomalainen. Heistä joka kymmenennellä oireilu on vakavaa ja edelleen heistä joka viides sairastaa varsinaista kaamosmasennusta.

– Keväisin toistuva masennus on todennäköisesti kaamosmasennusta harvinaisempaa, Partonen arvioi.

Lievä kevätväsymys on suomalaisilla sen sijaan hyvinkin yleistä.

– Ehkä 10–20 prosenttia kärsii siitä, mutta useimmiten sen selittää yöunen niukkuus.

Toistaiseksi selkeää selitystä kevätmasennukselle ei ole löydetty. Perintötekijät voivat olla yksi seikka. Lisäksi ihmiset ovat psyykkisesti erilaisia.

– Toiset ovat psyykeltään haavoittuvaisempia. Jos vointi on huono, ajatukset alkavat helposti kiertää kielteistä rataa, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Olo helpottaa jälleen kesän korvalla, kun elimistö on tottunut lisääntyneeseen valon määrään.

Kuu mollottaa verhojen raosta, uni ei tule. Pyörimistä jatkuu aamuun asti. Pää on turtana, kun pitäisi lähteä töihin.

Vaikka kuinka väsyttäisi, väsymys ei kuitenkaan riitä sairausloman syyksi, sanoo ylilääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta.

– Väsymys ei ole sairaus eikä sairausloman peruste. Jos takana on nukkumisen ongelmia, joko elämäntapahtumia tai muita syitä, jotka voivat vaikuttaa uneen, silloin pitää selvittää ne.

Joskus väsymys on oire sairaudesta, kuten anemiasta tai masennuksesta, joka vaatii hoitoa. Jos taustalla ei ole oiretta selittäviä sairauksia, Martimon kysymys kuuluu, miksi ihminen nukkuu huonosti.

– Mitä olet illalla tehnyt? Pitäisikö tapoja muuttaa? Elämässä täytyy tehdä valintoja.

Unettomuuden sietokyky on Martimon mukaan hyvin yksilöllistä, kuten unen tarvekin.

– Ei voi sanoa, että kolme tai viisi valvottua yötä on liikaa. Jotkut selviävät vähemmällä unella kuin toiset.

Jos unettomuus heikentää jaksamista, tilanteeseen ei pidä Martimon mielestä tyytyä leimaamalla oire sairaudeksi. Kannattaa tarttua syihin.

– Taustalla voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta, joka käy sitten ilmi.

Annukka Latvala