Palkittu asianajaja Markku Fredman oudoksuu tuomareiden ja lautamiesten todistamiskieltoa päätösneuvotteluissa käsitellyistä asioista.
Hänen mukaansa ehdoton neuvottelusalaisuus takaa oikeuden jäsenille käytännössä immuniteetin sellaisia rikoksia vastaan, jotka tulevat ilmi päätösneuvotteluissa. Niissä tuomari ja lautamiehet keskustelevat annettavasta tuomiosta suljettujen ovien takana.
Tämän vuoden alusta voimaan astunut lakimuutos voi aiheuttaa Fredmanin mielestä ongelmia, sillä tuomari tai lautamies voi syyllistyä päätösneuvotteluissa esimerkiksi syrjintärikokseen tai hän voi yllyttää muita oikeuden jäseniä vastaanottamaan lahjuksen.
– Myös tällaiset rikokset tulee voida tutkia ja käsitellä oikeudessa. Ei näitä tapauksia hirveän monta vuosikymmeneen tule, mutta sitten kun sellainen tulee vastaan, ollaankin ihmeissään, Fredman sanoo.
Fredman tunnetaan palkittuna ihmisoikeusjuristina, joka on puolustanut muun muassa maahanmuuttajia.Hän oli jäsenenä lakiuudistusta valmistelleessa toimikunnassa ja jätti sen esitykseen eriävän mielipiteen.
TUOMAREIDEN ja lautamiesten tekemät virkarikokset ovat Suomessa harvinaisia.
Fredman muistaa kuitenkin tapauksen, jossa Korkein oikeus tuomitsi lautamiehen sakkoihin muun muassa siitä, että tämä oli lyönyt ennen oikeudenkäyntiä vetoa syytteen hylkäämisestä.
Viime vuoden lopulla Helsingin hovioikeus puolestaan velvoitettiin julkistamaan tasa-arvoselvityksensä, joka paljasti, että päätösneuvotteluissa oli lauottu rasistisia ja sovinistisia vitsejä sekä epäasiallisia huomautuksia asianosaisista.
Fredmanin mukaan todistamiskielto voikin vaikuttaa negatiivisesti tuomioistuinten toimintakulttuuriin.
– Jos tietää, että siellä voi niin sanotusti sikailla rauhassa, ehkä sellaista tulee helpommin ilmenemään.
Lahjusjuttuja Suomen oikeuslaitoksessa ei ole tullut ilmi, mutta Fredman ei pitäisi niitäkään täysin mahdottomana.
– Se, ettei jotain asiaa tänä päivänä ilmene, ei ole mikään syy jättää siitä säätämättä. Lain tulisi olla jo voimassa siinä vaiheessa, kun ongelma havaitaan. Sitten kun hätä tulee, ei sitä pykälää siihen saada.
FREDMANIN HUOLI ei saa vastakaikua tuomari- ja lautamiespiireissä. Tuomariliiton puheenjohtaja Kimmo Vanne kokee, ettei uusi laki käytännössä muuttanut mitään. Hän pitääkin Fredmanin esimerkkejä varsin hypoteettisina tapauksina.
– On täysin selvää, että jos joku lautamies menisi möläyttämään esimerkiksi, että mitataan rangaistusta ankarammin, koska kyseessä on maahanmuuttaja, niin puheenjohtajana oleva virkatuomari sanoisi, ettei tällaisia seikkoja voi ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa. Uskoakseni kukaan ei tosiasiassa lähtisi edes äänestämään ankarammasta rangaistuksesta, Vanne perustelee.
Hänen mukaansa tuomioistuimen ratkaisu ja sen perustelut ilmenevät tuomiosta. Se, millaisen keskustelun kautta ratkaisuun on päädytty, ei kuulu sen enempää asianosaisille kuin yleisöllekään.
– Kyllähän siellä useinkin tapahtuu kaikenlaista. Saatetaan vaikkapa muistaa rikoksen rangaistusasteikko jonkun harvinaisemman teon osalta väärin ja kun asia tarkistetaan lakikirjasta, rangaistus mietitään uudestaan.
Vanne muistuttaa, etteivät puhtaasti valmisteluluontoiset asiakirjat ole valtionhallinnossakaan julkisia. Hän ei tulkitse uutta lakia siten, että se estäisi vaikkapa lahjusrikoksesta todistamisen.
– Se on täysin teoreettinen tilanne, mutta periaatteessa mahdollista. Kyllä tällaisesta pitää voida tehdä rikosilmoitus ja myöhemmin todistaa oikeudessa.
Suomen maaliikkotuomareiden puheenjohtajan Jouni Elomaan mielestä oli jo korkea aika kirjata neuvottelusalaisuus lakiin.
– Se on välttämätön, jotta oikeus pystyy avoimesti keskustelemaan asioista, jotka saattavat olla hyvinkin arkaluontoisia.