Vanha Wetterhoffin valomainos komeilee Hämeen ammattikorkeakoulun E-rakennuksen seinässä, vaikka koulussa ei enää opetetakaan Wetterhoffin aikana niin tärkeää kudontaa.
Viimeiset tekstiilin pääaineopiskelijat valmistuvat syksyllä, eikä kutomon kangaspuille ole enää käyttöä. Kokonaan kudonta ei kuitenkaan hylkää Visamäkeä. Siitä pitää huolen kutomomestari Arto Laine, jonka yritys AL-Monityö kutoo jatkossakin teollisesti kangasta Tekstiiliverstaassa.
– Kahdeksat kangaspuut jäävät Hämeen ammattikorkeakouluun. Niille on vielä joskus käyttöä, sillä tekstiiliähän voi opiskella vielä sivuaineena, hallinnon assistentti Tiina Saivo sanoo. Vaikka tekstiili pääaineena jääkin nyt historiaan, on Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmassa pääaineena vielä vaatetus, jalkine sekä lasi ja keramiikka. Aloituspaikkoja on enää 40 entisten 50:n sijaan.
Hamkin Visamäen E-talon elämä muuttuu kertaheitolla nyt, kun rakennuksessa ei ole enää ohjaustoiminnan koulutusohjelmaa ja meno kutomossa hiljenee.
– Onneksi meillä on ollut aikaa sopeutua muutokseen, sillä tekstiiliin ei ole otettu enää uusia opiskelijoita vuoden 2012 jälkeen. Määrärahaleikkaukset eivät jättäneet meille vaihtoehtoja, vaan Hamkin piti profiloitua uudestaan, koulutuspäällikkö Juha Laurikainen sanoo. Lasi ja keramiikka sekä jalkine ovat pääaineita, joita voi opiskella Suomessa ainoastaan Hämeen ammattikorkeakoulussa. Niistä ei haluttu päästää irti, vaan valinta piti tehdä tekstiilin ja vaatetuksen välillä. Tekstiili veti lyhyemmän tikun.
Laurikainen, Tiina Saivo ja lehtori Aija Lundahl muistavat, että vielä 2012 tekstiili oli pääaineena kuudessa ammattikorkeakoulussa. Tekstiilin loppuminen näin monesta opinahjosta samaan aikaan on ollut radikaali muutos.
Uusia tekstiilialan muotoilijoita valmistui joka vuosi 50 ja heistä osa sijoittui yrittäjiksi.
– Hamkin muotoilun opiskelijoista 20 prosenttia kokeilee jossakin vaiheessa yrittäjyyttä. Ammattitaitoa tarvitaan myös tulevaisuudessa, eikä se häviä koulusta vielä moneen vuoteen, Lundahl muistuttaa. Hamk perusti Tekstiiliverstaan parikymmentä vuotta sitten Verkatehtaalle. Verstas siirtyi vuonna 2005 koulun vanavedessä Visamäkeen.
Tekstiilin pääaineopiskelun loppuminen jätti Tekstiiliverstaan tyhjän päälle. Hamkissa vuodesta 1999 kutomomestarina työskennellyt Arto Laine näki tilaisuutensa tulleen ja alkoi pyörittää verstasta viime vuonna.
– Töitä on riittänyt. Olen iloinen siitä, että ammattitaidolleni on käyttöä. Jotakin tiedän jo kutomisesta, sillä olen tehnyt tätä työtä 46 vuotta, Laine naurahtaa.
Nyt Tekstiiliverstas on Visamäessä paikka, jossa kudotaan vielä kangasta. Kerrosta ylempänä olevan kutomon kangaspuista 17 etsii uutta kotia.
Tiina Saivo ja Juha Laurikainen povaavat poistomyyntiin aikamoista rynnistystä, sillä tiedusteluja on tullut jo paljon. – Sen ymmärtää, sillä tämän jälkeen kangaspuita ei meillä ole enää myytäväksi, Tiina Saivo sanoo. HäSa