– Ei, tämä ei ole koskaan ollut oikea kauppa, Jukka-Pekka Helenius on saanut sanoa monille museovieraille.
– Itse asiassa tämä rakennus on koulun entinen navetta ja ulkohuussi.
Jukka-Pekka ja hänen vaimonsa Kristiina Helenius ovat armottomia keräilijöitä. He avasivat äskettäin piharakennukseensa oman kauppamuseon. Pariskunta on asunut Hyvikkälän entisessä kansakoulussa vuodesta 1993. Pihapiirissä on myös verstas, missä Jukka-Pekka Helenius entisöi antiikkihuonekaluja.
Pariskunta keräilee lähes kaikkea mahdollista, ja se näkyy kauppamuseossakin, vaikkei sinne ole mahtunutkaan kuin osa kokoelmista.
– Entisajan kaupat saattoivat myydä mitä tahansa nuppineuloista puimuriin, Jukka-Pekka Helenius perustelee suurta ja sekalaista tavaramäärää.
Tavaroiden määrä ällistyttää. Kävijät ovat kysyneetkin, kuinka monta esinettä museossa on, mutta siihen pariskunta ei osaa vastata.
– Minun piti kerran laskea, mutta väsyin, kun pääsin neljään tuhanteen, Kristiina Helenius kertoo. Museon avaamista edelsi kahden vuoden työ, kun Heleniukset raivasivat sille tilaa varastorakennukseen ja kävivät tavaroitaan läpi.
Kaikista esineistä omistajapariskunta ei tiedä niiden tarkkaa vuotta, mutta vuosikymmen on yleensä tiedossa. Usein vierailijoilla on omia muistoja eri tavaroista, ja Heleniukset kuuntelevat tarinoita mielellään.
Yksi kummallisimmista esineistä on pieni kone, johon syttyy napista painamalla valo. Se on kananmunien tarkastuslaite.
– Sen avulla katsottiin, että muna on terve. Mikäli munankeltuainen oli painunut, munaa ei huolittu myytäväksi.
– Tästä oli yhdellä noin 80-vuotiaalla naisella hauska muisto. Nainen oli pikkutyttönä ollut mukana viemässä elintarvikkeita myytäväksi, mutta munapakkaus oli päässyt putoamaan. Munat eivät olleet menneet rikki, mutta perillä kauppias oli sanonut, että ‘teidän munat on tärähtäny’. Museon tavarat ovat pääosin 1900-luvulta, mutta vanhempaakin löytyy. Vanhin esine on puntari, jossa on kruununleimat ja vuosiluku 1809. Uusimmat tavarat ovat 1970-luvulta.
– Ehdottomana rajana pidämme sitä, ettei pakkauksissa saa olla viivakoodia. Nehän tulivat 1980-luvun puolivälissä.
Museovieraat ovat Heleniusten mukaan olleet kiinnostuneimpia kahvi- ja tupakkapakkauksista. Heleniukset valittelevat, että pieniä karkkiaskeja ei ole kovin paljon esillä.
– Ne on heitetty yleensä käytön jälkeen pois. Sen sijaan isompia rasioita käytettiin myöhemmin usein naula- tai nappirasioina. Muutama vuosi sitten Heleniukset päättivät alkaa kerätä nykypäivän kauppatavaraa, jota voisi esitellä yleisölle 20–30 vuoden kuluttua. Se keräily täytyi kuitenkin lopettaa kesken. – Tavaraa alkoi kertyä ihan liikaa! HäSa Hyvikkälän kauppamuseo (os. Jokirannanpolku 9, Janakkala) on avoinna sunnuntaisin kello 12–17 syyskuun loppuun saakka. Muina aikoina tilauksesta (puh. 044 980 2027). Kahvinurkkaus ja pieni myymälä. Vapaa pääsy.