Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Naapuririidassa sotakirvestä ei hevillä haudata - Poliisi: Aiheet eivät riitelemällä lopu

Kuten koulukiusaaminen, myös vihapuheet naapureista ovat laajentuneet nettiin.

– Osta käppyrä itsellesi hame ja huulipunaa, sanoo mies naapurin miehelle.

Toinen naapuri vastaa hedelmällisen paneelikeskustelun jatkoksi:

– Sullahan niitä riittää!

Kenelläkään ei välttämättä ole aavistustakaan, mistä tilanne on saanut alkunsa, ja miten se on kärjistynyt tähän pisteeseen.

Todennäköisesti taustalla painavat suomalaisen naapurikulttuurin pitkät perinteet. Perinteet, jotka johtavat solvauksiin tai jopa nyrkkitappeluun.

Kun suomalaiset alkavat riidellä, se ei heppoisin perustein lopu.

Poliisi: Erimielisyydet voivat räjähtää kahakaksi pienistäkin asioista

Hämeen poliisi päivitti Facebook-sivuillaan, että tänä kesänä naapurustossa on kuohunut.

Poliisi on saanut ilmoituksia naapureiden välisistä riidoista poikkeuksellisen paljon Hämeessä, varsinkin Heinolassa.

Poliisivoimissa asia on herättänyt ihmetystä, ajoittain myös turhautumista. Poliisi on sovittelijana aikuisten riidoissa, joissa vihamiesten järkeä enemmän painavat periaatteet.

– Vuosien mittaiset erimielisyydet voivat räjähtää kahakaksi pienistäkin asioista. Poliisille tulee viikoittain ilmoituksia milloin mistäkin, kertoo komisario Tarja Lindstedt Hämeen poliisista.

Lain mukaan poliisilla on velvollisuus kirjata tehty ilmoitus – aina.

– Jatkotoimenpiteet harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Usein naapurien kinastelut syntyvät rajariidoista.

– Joskus poliisi on käynyt paikan päällä toteamassa, kumman naapurin tontilla harmia aiheuttanut kivi sijaitsee.

Joku puolestaan saattaa leikata naapurin tontilla kasvavasta omenapuusta rajan yli kasvavia oksia, ja palauttaa ne puun omistajalle, joka puolestaan viskaa risut takaisin.

Useimmiten naapurien erimielisyyksien juuret ulottuvat syvemmälle.

Tarinoita on niin paljon kuin kertojiakin. Kesäaikaan omakoti- ja rivitalolähiöissä yhteen törmäävät työläisten ja lomalaisten toisistaan poikkeavat vuorokausirytmit.

Lämpimänä kesäiltana saatetaan naukata alkoholia kotiterasseilla ja kyytipojaksi luukuttaa musiikkia tavallista myöhempään.

– Rauhallisella alueella pienikin ääni kuuluu selvästi naapuriin, vaikka makuuhuoneen ikkuna ei olisikaan auki, Lindstedt sanoo.

Puntarissa painavat periaatteet

Useimmiten riitapukareiden puntarissa painavat itse asiaa enemmän periaatteet, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm huomauttaa.

– Pienikin ärsytyskynnyksen ylittävä epäkohta voi laukaista uuden riidan. Aiheet eivät riitelemällä lopu.

Furuhjelm arvioi riitojen johtuvan siitä, että ihmiset eivät tunne naapureitaan. Hyvin harva tuntee.

– Toisaalta ketään ei voi pakottaa yhteisöllisyyteen, sekin pitää hyväksyä.

Yhteisöllisyyden katoamisen mukana myös ymmärrys toisen ihmisen elintavoista ja vuorokausirytmistä on laskenut.

– Pienet asiat eivät häiritsisi niin paljon, jos naapuri tunnettaisiin. Riidan voi laukaista pelkkä mikroaaltouunin kilahdus, kun vuorotyöläinen lämmittää illalla ruokaa töiden jälkeen.

Kynnys pimpottaa naapurin ovikelloa on kasvanut. Asiallinen keskustelu mieltä painavasta asiasta on vaikeampaa kuin syyttely, haukkuminen ja selän takana kärvistely.

– Isännöitsijän tai taloyhtiön hallituksen olisi osattava tunnistaa tilanteet ja ottaa sovittelijan rooli riitapukareiden kanssa.

On turvallisempaa soittaa poliisille kuin puuttua asiaan itse

Kuten kerrostaloissa, myös rivi- ja omakotitaloalueella vuorokaudenajalla on merkitystä. Tyypillisin taloyhtiöissä järjestyssääntöihin nakutettu hiljaisuus on iltakymmenestä aamuseitsemään.

Poliisi puuttuu peliin, jos kyse on kotirauhanrikkomisesta tai tahallisesta häirinnästä.

Esimerkiksi koiranhaukunta tai vauvanitku ei vielä saa poliisi liikkeelle, sillä metelin aiheuttajan on oltava tietoinen aiheuttamastaan häiriöstä.

– Jos ihmisen aiheuttama melu kestää aamuyöhön, naapuri räyhää tai kolkuttelee ovella, on turvallisempaa soittaa poliisille kuin mennä itse julistamaan juhlat päättyneiksi, Lindstedt muistuttaa.

“Pahinta on menettää kasvonsa”

Naapurikahakat johtavat harvoin kuitenkaan oikeuteen asti.

– Siinä pitää olla lihaa luiden ympärillä, että syyttäjä ottaa asian hoitaakseen. Puhutaan murto-osasta ilmoituksista, Lindtstedt sanoo.

Furuhjelmin mukaan käräjillä käynti käy useimmiten lompakon päälle, eikä tuomion saaminen välttämättä johda mihinkään.

– Pahinta on menettää kasvonsa taistelussa. Paras ratkaisu olisi, jos molemmat osapuolet voittaisivat eli tekisivät jonkinlaisen kompromissin.

Kuten koulukiusaaminen, myös vihapuheet naapureista ovat laajentuneet nettiin.

Lindstedtin mukaan pelkkää sana vastaan sana -kinastelua on hankala tutkia, jos todisteita tai ulkopuolista todistajaa ei ole.

– Välillä käy mielessä, että eivätkö aikuiset ihmiset pääse sopuun keskustelemalla. HÄSA