– Jos haistat vierustoverisi vaatteista homeen, olet altistunut ja herkistynyt homeille, sanoo sisä- ja infektiotautien erikoislääkäri ja professori Ville Valtonen.
– Rakennukseen ei kannata laittaa mitään pahalta haisevaa materiaalia, sanoo valtakunnalliset hometalkoot vetänyt, FCG:n rakennusterveys ja sisäilmaston toimialajohtaja Juhani Pirinen.
Molemmat asiantuntijat puhuvat terveen rakentamisen puolesta. Myrkyllinen tai elimistöä rasittava sisäilma ei saa vaarantaa ihmisten terveyttä. Kosteusongelmat ja home eivät ole ainoita tekijöitä, jotka pilaavat sisäilmaa. Ilmaan haihtuu myrkyllisiä yhdisteitä seinä- ja lattiamateriaaleista, kalusteista, tekstiileistä, puhdistusaineista, hajusteista ja kosmetiikasta.
Jatkuva altistuminen kosteudessa viihtyvien homeiden tuottamille myrkyllisille yhdisteille saattaa laukaista edetessään kemikaaliherkkyyden. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa ainakin 800000 ihmistä altistuu päivittäin sisäilmaongelmille. Sairastuneista ei ole Suomessa tilastoja.
Suhteuttamalla Tanskassa tehtyjen tutkimusten luvut Suomeen voidaan arvioida, että monikemikaaliyliherkkyys (MCS) on aiheuttanut 20000 ihmisen työkyvyttömyyden ja 200000 ihmistä saa arkea haittaavia oireita kemikaaleista.
– Monikemikaaliyliherkkä ihminen menettää työpaikan, harrastukset, ihmissuhteet ja jopa kodin. Hän saa vakavia oireita monenlaisista mikrobeista ja kemikaaleista, joita ei voi välttää, kertoo Reetta Lappalainen Sisäilmayhdistyksestä.
Herkistävien kemikaalien välttely on vaikeaa. Reetta Lappalainen korostaa, ettei MCS-potilas ole välttämättä työkyvytön vaan työpaikkakyvytön. Hänelle ei enää löydy työtilaa, jossa hän ei oireilisi.
– Moni joutuu vaihtamaan myös kotia, mutta se ei ole helppoa. Rakennuskannasta on suuri osa niin heikkokuntoista, että on syntynyt sisäilmakodittomien joukko, hän toteaa. Home- ja monikemikaaliyliherkät putoavat yhteiskunnan tukijärjestelmien ulkopuolelle. Oireyhtymällä on luokitus, mutta se jättää sekä kansaneläkelaitokselle että vakuutusyhtiöille tulkinnanmahdollisuuden.
Homepotilaita hoitava, professori sekä sisä- ja infektiotautien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoo, ettei Kela juurikaan myönnä MCS-potilaille työkyvyttömyyseläkettä. Vakuutusyhtiöt hylkäävät korvaushakemukset.
Sairastuneet joutuvat usein selviytymään omin avuin tai turvaamaan ystävien ja sukulaisten taloudelliseen tukeen. – Laboratoriotestein ei pystytä todentamaan sairauden ja sisäilman mikrobien yhteyttä. Tässä pitää pystyä nojaamaan potilaan kertomaan kokemukseen, mutta se ei riitä Kelalle ja vakuutusyhtiölle. Niissä halutaan tulkita poikkeuksellinen yliherkkyys synnynnäiseksi ominaisuudeksi eikä ympäristön aiheuttamaksi sairastumiseksi, Valtonen sanoo. HÄSA
KATSO LISÄÄ
Arjen kemikaalien sisältämistä uhista on useita videoita YouTubessa.
Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen tutkii puhdistusaineiden ja kosmetiikan tuoteselosteita, jotka paljastavat vältettäviä myrkkyjä.