Syksyn ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla yritettiin saada vastausta siihen, miksi irtisanomissuojaa pitää heikentää.
Eduskunnan syyskauden ensimmäisen kyselytunnin selkein anti oli työministeri Jari Lindströmin (sin.) päättäväisen epämääräinen vastailu kansanedustajien kysymyksiin. Ensimmäisen puolen tunnin aikana opposition edustajat nimittäin pommittivat Lindströmiä ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.) kysymyksillä hallituksen suunnitelmista heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa. Ensimmäisenä kysymysvuoron saanut Lauri Ihalainen (sd.) oli varustautunut kysymykseensä luettelemalla parempia keinoja, joilla edistetään työllistymistä.
Hänen mielestään olisi parempi tukea pk-yrityksiä muilla keinoin kuin helpottaa niiden mahdollisuutta sanoa ihmisiä irti.
– Muutosesitys tehdään siksi, että työllistämisen kynnys pienenee. Irtisanominen ei edelleenkään tule olemaan helppoa, Sipilä sanoi. Tarja Filatov (sd.) totesi, että on epäselvää, mikä työllisyysvaikutus esityksellä on. Lindström vastasi, että yritykset ovat luvanneet työllistää heti, kun esitys toteutuu.
Se jäi kuitenkin epäselväksi, aikovatko ne työllistää palkkaamalla irtisanotun tilalle toisen. Koeaikakin on olemassa
Moni edustaja yritti vinkata hallitukselle, että käytössä on jo koeaika. Työntekijän voi irtisanoa 4–6 kuukauden koeajan aikana.
– Pienissä yrityksissä rekrytointi on suuri riski, Lindström toisti.
Hänen mukaansa irtisanomisen taustalla pitää olla moitittava käyttäytyminen. Perusteluja kaipasi muun muassa Li Andersson (vas.).Hän kysyi, uskaltaako kukaan jatkossa ilmoittaa esimerkiksi häirinnästä, jos pelkona on, että käytös on moitittavaa. Leena Meri (ps.) kysyi, miten varmistetaan, ettei ketään irtisanota mielipiteiden takia.
Sipilä toisti, että tavoitteena on, että työllistämisen kynnys laskee. Lindström sanoi, että työntekijän voisi irtisanoa, jos ohjeita rikotaan vakavalla tavalla. Heli Järvinen (vihr.) kysyi, miksei Lindström voi selventää, mitä tarkoittaa vakava ohjeen rikkominen. Hallituspuolueilta tukea Eero Reijonen (kesk.) huomautti, että hän uskoo, ettei hallitus hae riitaa. Hänen mielestään hallitus hakee turvaa pk-yrityksille. Arto Satonenkin (kok.) ymmärsi hallituksen suunnitelmia ja hän sanoi ääneen sen, mistä muutosesityksessä hänen mielestään on kyse.
– Pienissä yrityksissä yhden työntekijän huono työpanos tuottaa vaikeuksia koko yritykselle. Sipilän mukaan kyse ei ole siitä, että ihmisiä sanottaisiin irti Paavo Arhinmäen (vas.) esille nostaman pärstäkertoimen mukaan.
Kun Lindström toivoi, etteivät kansanedustajat levittäisi väärää tietoa ja puhuisi pärstäkertoimista, alkoi salissa pienimuotoinen älämölö. Puhemies Paula Risikko päätti keskustelun. Hiilinielua hipaistiin Touko Aalto (vihr.) kysyi vielä kyselytunnin loppupuolella hallitukselta kasvavista metsähakkuista ja ilmastonmuutoksesta. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi, ettei hallitus päätä metsähakkuista.
– Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Hiilinielut ovat tärkeitä, Tiilikainen summasi.