Entinen pääministeri, kansanedustaja ja meppi Alexander Stubb (kok.) kertoo tiistaina iltapäivällä, mitä hän ajattelee EPP-puolueen kärkiehdokkuudesta komission puheenjohtajaksi.
Alexander Stubb saattaa huomenna ilmoittaa, että hän tavoittelee keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkuutta. Stubb ilmoittaa aikeistaan Strasbourgissa kello 17 Suomen aikaa. Tilaisuuden aihe on juuri Stubbin kanta kärkiehdokkuuteen, jota hän on pitkään harkinnut. Kärkiehdokas eli spitzenkandidat on europuolueen ehdokas EU:n komission puheenjohtajaksi. Viime EU-vaaleista käytössä ollut sopimus tarkoittaa sitä, että eniten ääniä saaneen europuolueen kärkiehdokas on komission puheenjohtaja. Viime vaaleissa puheenjohtajuus meni juuri EPP:n Jean-Claude Junckerille . Olisiko Stubbilla mahdollisuuksia kisassa? Turun yliopiston Eduskuntatutkimuskeskuksen erikoistutkija Kimmo Elo arvioi, että Stubb olisi ainakin vakavasti otettava ehdokas.
– Stubb on verkostoitunut pro-EU-poliitikko, jolla on pitkä kokemus. Hän istuisi hyvin EPP:n profiiliin, Elo pohtii. EPP:n kärkiehdokaskisaan on jo ilmoittautunut saksalainen Manfred Weber , joka on EPP:n ryhmän puheenjohtaja EU:n parlamentissa. – Weber on aika kova nimi. Hänen ja Stubbin tilanteet riippuvat jonkin verran siitä, miten Saksan liittokansleri Angela Merkel asemoituu. Merkelin odotetaan tukevan saksalaista Weberiä, mutta Merkel ei ole kovin sitoutunut kärkiehdokasjärjestelmään, Elo sanoo. Myös EU:n brexit-neuvottelijan Michel Barnierin nimi on ollut esillä spekulaatioissa, mutta ranskalainen Barnier ilmoitti viime viikolla, ettei hän ole käytettävissä juuri hankalien Brexit-neuvotteluiden takia. Ei ajaisi Suomen agendaa
Suomalaisen valitseminen EU:n johtavaan virkaan ei tarkoittaisi sitä, että Suomen olisi helpompi ajaa omaa agendaansa unionissa.
– Komissio ei edusta jäsenmaita vaan Euroopan unionia. Voisimme kokea jonkinlaista mielihyvää, jos suomalainen valittaisiin komission puheenjohtajaksi. Se olisi tunnustus valittavan henkilön asiantuntemukselle. Suomi ei valinnalla kuitenkaan etua saavuttaisi, Elo toteaa.
Politico-lehden mukaan kärkiehdokasjärjestelmään ei suhtauduta muissa europuolueissa yhtä innokkaasti kuin EPP:ssä. Pienillä puolueilla ei ole mahdollisuutta saada eniten ääniä, joten niille järjestelmä antaa lähinnä mahdollisuuden tuoda näkyvyyttä jollekin johtohahmolleen.
Näkyvyys voi auttaa niin pienempien kuin suurien puolueiden ehdokkaita tavoittelemaan muita EU:n johtopaikkoja. Näin hävitystäkin kisasta voi koitua hyötyä.
Politico pitää myös mahdollisena, että seuraava komission puheenjohtaja valittaisiin jotenkin muuten kuin kärkiehdokasjärjestelmällä. Osa jäsenmaista on ollut kriittisiä järjestelmää kohtaan, koska haluaisivat jäsenmaiden hallitusten vaikuttavan valintaan.
Elo toivoo, että puolueilla on selkeä linja ennen ensi toukokuun EU-vaaleja.
– Äänestäjät kokevat kolauksen, jos heidän äänensä eivät täysin vaikuta, kuten on sanottu. Se ei olisi hyvä signaali, jos vaalien jälkeen sanottaisiin, ettei voittaneesta kärkiehdokkaasta tule puheenjohtajaa. EU:n johtavien maiden käytöksellä on myös suuri merkitys, hän sanoo.