Eduskuntatalon peruskorjauksen kustannukseksi arvioitiin remontin aluksi 125 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen loppusumma jää kuitenkin noin 115 miljoonaan euroon. Kiinteistöpäällikkö Ilona Nokelan mukaan vanhassa rakennuksessa oli ikäviä yllätyksiä pelättyä vähemmän.
Vuonna 2014 päätettiin Eduskuntatalon peruskorjauksesta, jonka kustannukseksi hyväksyttiin 125 miljoonaa euroa. Kansliatoimikunnan hyväksymän taloudellisen loppuselvityksen mukaan remontin loppusumma jää vain noin 115 miljoonaan euroon. – Olen tyytyväinen siitä, ettei vastaan tullut mitään isoja yllätyksiä. Vanhojen rakennusten peruskorjauksissa joudutaan aina epäilemään, että vastaan tulee esimerkiksi haitta-aineita. Toinen iso asia vanhoissa rakennuksissa on se, että rakenteet paljastuvatkin erilaisiksi kuin piirustuksissa on arvioitu. Nyt tällaisia yllätyksiä oli pelättyä vähemmän, kertoo kiinteistöpäällikkö Ilona Nokela .
Nokelan mukaan vajaan 10 miljoonan säästö johtuu myös siitä, että aliurakat ja hankinnat kilpailutettiin onnistuneesti.
Entä mihin ylijääneet 10 miljoonaa laitetaan?
– Lähtökohtaisesti pyrimme siihen, että se palautuu valtion kassaan. Joitakin pieniä korjauksia saattaa vielä tulla, mutta niistä päätetään sitten poliittisella päätöksellä.
Eduskunnan kiinteistöt peruskorjattiin vuosina 2007–2017. Projektin aikana peruskorjattiin vanha kaupunkiliiton talo, kolme 1970-luvun lopun laajennusosaa sekä rakennettiin uudet maanalaiset tilat. Eduskuntatalon peruskorjaus vuosina 2015–2017 oli korjausvaiheista laajin ja haastavin.
Ensi vuonna eduskunnan kiinteistöissä tehdään vielä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä sisätiloissa, joiden jälkeen peruskorjausvaiheen voidaan katsoa olevan kokonaan ohi. Yli kymmenen vuoden peruskorjausurakan kokonaiskustannus tulee olemaan noin 262 miljoonaa euroa.