Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hallitus täsmentää hoitohenkilökunnan rokotusohjeita – "Vain erityisissä tapauksissa voi olla rokottamattomia työntekijöitä"

Tartuntatautilain pykälää rokotuksista katsottiin tarpeelliseksi tarkentaa, koska keväällä hoitoalan työntekijöiden influenssarokotuksista syntyi kiistoja. Viime influenssakaudella 84 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä sai rokotuksen. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek arvelee osuuden nyt nousevan.

Eduskunta saa käsiteltäväkseen vielä tämän vuoden puolella tartuntatautilain muutosehdotuksen, jolla täsmennetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden rokottamista.

Sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöiden ja alan opiskelijoiden rokotuksista säätävä tartuntatautilain pykälä 48 astui voimaan maaliskuussa. Pykälän muotoilua katsottiin tarpeelliseksi jo nyt muuttaa, koska keväällä terveysalan työpaikoilla syntyi kiistoja työntekijöiden rokottamisesta influenssaa vastaan.

Hallituksen lakiesityksen lausuntokierros päättyi perjantaina. Muun muassa työmarkkinajärjestöt antoivat sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa, miten tartuntatautilain pykälä pitäisi kirjoittaa niin, että se vastaa paremmin lain henkeä. – Lain henki ei ole pakkorokottaminen, vaan potilasturvallisuus, jonka valossa tehdään tarveharkinta. Työnantaja vastaa siitä, että vain erityisissä tapauksissa on rokottamattomia työntekijöitä hoitotilanteissa, joissa on vakavalle influenssalle alttiita potilaita, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi.

Jos työntekijä ei pysty ottamaan rokotetta vaikka yliherkkyyden tai muun ominaisuutensa takia, pitää olla muita keinoja potilaiden suojaamiseen.

Lue myös: Influenssarokote suojaa nyt neljältä virukselta – rokotukset käynnissä

WHO ja Euroopan neuvosto suositelleet

Viime kaudellaterveydenhuollon työntekijöistä rokotettiin 84 prosenttia. Nohynek arvelee osuuden nousevan tällä influenssakaudella.

Maailman terveysjärjestö WHO antoi vuonna 2012 suosituksen, että terveydenhuollon henkilöstölle annettaisiin influenssarokotus. Euroopan neuvosto asetti jo vuonna 2009 jäsenmailleen tavoitteeksi nostaa henkilöstön influenssarokotuskattavuutta.

Ruotsissa työnantaja voi vaatia, että määrättyihin tehtäviin työntekijöiden tulee olla rokotettu tai heillä tulee olla sairastetun taudin, kuten tuhkarokon tai vesirokon antama suoja, vaikka rokotukset muuten ovat vapaaehtoisia.

Lausunnoilla olleen hallituksen lakiesityksen mukaan yksiköissä, joissa hoidettavina on vakaville sairauksille alttiita ihmisiä, työnantajan pitäisi ensisijaisesti laittaa töihin rokotettuja työntekijöitä.

Ohjeesta voidaan poiketa, jos palveluksessa ei ole riittävästi rokotettua ammattitaitoista henkilöstöä. Poiketa voidaan myös, jos töihin tarvitaan nopeasti uusi työntekijä, jolla rokotusta ei ole.

Lue myös: Asiantuntijat: Rokotuskattavuus suuressa vaarassa – pakkokeinot avuksi?

Jopa kuolemantapauksilta voidaan välttyä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden influenssarokotus ehkäisee potilaiden sairastumista ja jopa kuolemantapauksilta voidaan välttyä. Eräässä vanhusten hoitokotitutkimuksessa arvioitiin, että pitkäaikaislaitoksissa voidaan estää yksi kuolemantapaus, jos kahdeksan työntekijää on rokotettu. Joissakin muissa tutkimuksissa rokottamisen suojateho hoidettavien näkökulmasta on ollut pienempi.

Myös oireeton tai vähäoireinen influenssa voi tarttua. Työntekijöiden rokottamisesta hyötyvät toki työntekijät itse ja myös työnantaja. Jos sairaanhoitaja on viikon sairauslomalla influenssan takia, se maksaa työnantajalle noin 850 euroa.

Myös alan opiskelijoiden tietoisuutta oman rokotuksen tärkeydestä potilaiden turvallisuudelle parannetaan.