Yli 20 suomalaista yritystä edisti vientiään Kiinassa ja teki lukuisia talviurheilusopimuksia. Honkarakenne julkisti jo miljoonasopimuksen. Ministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) mukaan jopa 500 miljoonaa kiinalaista voi nähdä talviurheiluvuoden avajaiset televisiossa.
Presidentti Sauli Niinistön vierailulla Kiinassa oli mukana vienninedistämisdelegaatio, johon kuului yli 20 talviurheilualan yritystä. Matkalla ollut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) kertoo Lännen Medialle, että suomalaiset yritykset allekirjoittivat matkan aikana 18 eri yhteistyösopimusta. Näiden joukossa oli myös urheilualan instituutteja ja järjestöjä.
Yksi näistä sopimuksista oli Honkarakenteen lomakylähanke. Honkarakenne rakentaa 2 000 neliömetriä majoitusrakennuksia Pekingin olympialaisia 2022 varten. Hankkeen arvo on miljoonaluokkaa.
Honkarakenne laajentaa lomakylää alppilajien suorituspaikan lähellä Pekingin pohjoispuolella. Aiemmin yritys on rakentanut paikalle kahvilan.
Ministeri Virolaisen mukaan kiinalaisia kiinnostivat myös suomalainen talviurheilupaikkojen rakentaminen, tekstiiliosaaminen, lumi- ja jääosaaminen sekä valmennusosaaminen.
Vuokatissa harjoittelee nyt 150 kiinalaista talviolympialaisia varten.
Talviurheilushow’n voi nähdä puoli miljardia
Kiinan ja Suomen talviurheiluvuoden avajaisia vietettiin tiistai-iltana Pekingin jäähallissa, jossa suomalainen pop-tähti Isac Elliot esiintyi.
– Show nauhoitettiin ja lähetetään ulos Kiinan uutenavuonna. Sillä on potentiaalisesti 400–500 miljoonaa katsojaa, sanoo Anne-Mari Virolainen. Ministerin mukaan Kiinassa arvostetaan Suomen korkeaa laatua. Suomalaisella energiatehokkuudella ja ympäristöosaamisella on vientipotentiaalia. Sitä on edistänyt muun muassa Risto Siilasmaan vetämä innovatiivisen liiketoiminnan komitea.
– Kiinan markkina on haasteellinen, siellä vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Lainsäädäntö voi muuttua äkkiä. Luottamukselliset suhteet ovat tärkeitä, linjaa Virolainen.
Pitkäjäänteisyyteen liittyvät matkalla julkistettu toimeenpanosuunnitelma ja kolme yhteisymmärrysasiakirjaa. Asiakirjat koskevat kulttuuria ja turismia, talviurheilua ja taloudellista yhteistyötä sekä yhteistyötä patentti- ja rekisteriasioissa. Näiden merkitys on Kiinalle tärkeä kauppasuhteiden syventäjänä. Samaa Kiinan markkinoiden vaikeudesta sanoo Lapin yliopiston Kiinan professori Matti Nojonen .
– Tehdäänkö tarpeeksi hyvin kotiläksyt, kun mennään Kiinan markkinoille? Kyllähän sinne lähdettiin takki auki reuhottamaan, hän kertoo takavuosista.
Kiina jo yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista
Maailman toiseksi suurin talous Kiina on kuitenkin jo nyt yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Kiina on Suomelle sijalla neljä, ykkönen Aasiassa.
Kiinassa toimii yli 400 suomalaisyritystä, jotka ovat investoineet 11 miljardia euroa maahan. Kiina taas on investoinut yli 7 miljardia euroa Suomeen.
Ministeri Virolaisen mukaan kauppaa pitää käydä, vaikka tiedetään, että Kiinan ihmisoikeudet eivät ole länsimaista tasoa.
– Sama tilanne on aika monen kehittyvän maan kanssa. Aina pitää ottaa esiin ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset, kuten presidentti Niinistö teki. Toivon, että kaikki Euroopan unionin jäsenmaat pitävät asioita esillä.
Professori Nojosen mukaan Kiinan johto muistuttaa, että se on parantanut 400 miljoonan ihmisen ihmisoikeuksia nostamalla heidät äärimmäisestä köyhyydestä ja tarjoamalla leivän, vaatteet ja asunnon.
“Suurvaltajohtajien tapaaminen hyvä asia”
Ministeri Virolainen osallistui Niinistön mukana muun muassa Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja pääministerin Li Keqiangin tapaamiseen. Lisäksi hän tapasi henkilökohtaisesti kauppaministeri Zhong Shanin ja tiede- ja teknologiaministeriön varaministeri Zhang Jianguon .
Nojonen pitää hyvänä, että presidentti Niinistö on kyennyt luomaan keskusteluyhteyden suurvaltajohtajiin kuten Kiinan Xihin, vaikka kyseessä on yhden puolueen maa.
– Suurvallaksi nousseen maan johtajan tapaaminen on aina hyvä asia. Se avaa, minkälainen persoona on kyseessä ja auttaa kontekstoimaan, miten politiikka syntyy.