Sanni Grahn-Laasonen: 16-vuotiasta ei saa jättää yksin – "Tämä hallituskausi oli kuin yö ja päivä"

– Tämä hallituskausi jakautui kahteen osaan , jotka olivat kuin yö ja päivä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Ensimmäisen puoliskon synkkä talous- ja työllisyystilanne alkoi kääntyä selvästi paremmaksi juuri puoliväliriihen paikkeilla. “Minulle tämä on ollut kaikista vaikeuksista huolimatta unelmatyö.” – Sen jälkeen on päästy tekemään valoisampia budjetteja.

Grahn-Laasonen on joutunut ministerinä tavallistakin kovempaan prässiin. Hallitusta ja häntä henkilökohtaisesti on höykytetty koulutusrahojen leikkauksista heti hallitusohjelman julkistamisesta lähtien.

Hän itse katsoo, että ministerikausi jää “vahvasti plussan puolelle”.

– Koko koulutusketjun lainsäädäntö on uudistettu varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, forssalaisministeri kiteyttää.

– Minulle tämä on ollut kaikista vaikeuksista huolimatta unelmatyö.

Julkisuudessa porua on riittänyt varsinkin ammatillisen koulutuksen reformista, vaikka oppilaitokset ja yritykset ovat etupäässä kiitelleet uudistusta. Kriitikot pelkäävät, että työelämälähtöisyys, yksilölliset opintopolut ja perinteisen luokkaopetuksen väheneminen jättävät osan opiskelijoista tuuliajolle ja vaille riittävää ohjausta.

– 16-vuotiasta ei voi jättää liian itsenäisen opiskelun varaan. Niin nuori ei ole vielä valmis siihen vaan tarvitsee rinnalleen aikuisia. Tämä vahva viesti on välitetty ministeriöstä kentälle. Nuoren jättäminen yksin olisi itse asiassa uuden lain vastaista, Grahn-Laasonen sanoo.

Viestin lisäksi hallitus myönsi peräti 60 miljoonan euron tukipaketin reformin toimeenpanoon.

Tulevan hallituksen on Grahn-Laasosen mielestä jatkettava muun muassa varhaiskasvatuksen ja aikuisopiskelun kehittämistä.

– Koulutusjärjestelmä pitää jatkossa rakentaa sellaiseksi, että se palvelee läpi elämän.

Hämeen kokoomuksen realistinen tavoite kevään eduskuntavaaleissa on Grahn-Laasosen mukaan yksi lisäpaikka eli yhteensä neljä kansanedustajaa. Neljään paikkaan kokoomus ylsi viimeksi vuoden 2007 vaaleissa. “Olen hallituksen kolmanneksi pitkäaikaisin ministeri ja uskallan sanoa, että paineensietokykykin on testattu tämän hallituskauden aikana. “ – Oma tilanteeni on nyt aika erilainen kuin edellisissä vaaleissa. Olen hallituksen kolmanneksi pitkäaikaisin ministeri ja uskallan sanoa, että paineensietokykykin on testattu tämän hallituskauden aikana. Kaiken myllerryksen keskelläkin olen säilyttänyt positiivisen uskon tulevaisuuteen.

– Uskon, että Suomi pystyy taklaamaan ongelmat ja Hämekin kääntämään muuttotappion, kunhan vain löytyy rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Kokoomuspiirin istuvien kansanedustajien kovimmaksi uudeksi haastajaksi veikkaillaan lahtelaista Milla Bruneauta .

Grahn-Laasonen ei ota vielä kantaa siihen, miten Kanta-Hämeen sote-palvelut pitäisi järjestää, mikäli hallituksen sote-uudistus kaatuu. Hämeen liitto kartoittaa parhaillaan kuntien haluja vapaaehtoiseen maakunnalliseen sote-organisaatioon.

– Sote-uudistuksen kohtalo ratkeaa jo muutaman viikon sisällä. Meillä on kyllä maakunnassa aikaa odottaa sen yli.

Ministeri sanoo toivovansa sote-paketin läpimenoa, jotta fokus saataisiin vihdoin hallinnosta ja rakenteista itse palveluihin ja niiden sisältöön.

Alun perin Grahn-Laasonen kannatti kuntapohjaista sote-uudistusta, joka kaatui jo viime hallituskaudella.

Kanta-Hämeen poliittinen ykkösintressi on nyt saada pääradan parantaminen etenemään. Hämeen Sanomat uutisoi aiemmin tällä viikolla (HäSa 17.1.), että sen suunnitteluun ollaan perustamassa hankeyhtiötä.

Myös ministeri Grahn-Laasonen näkee, että pääradan yleissuunnitteluvaihe voi parhaimmillaan lähteä liikkeelle uuden yhtiön avulla jo keväällä, vaikkei hallitus myöntänyt siihen budjettirahaa. Sen lisäksi päärata olisi saatava kirjatuksi kirkkaaseen muotoon seuraavaan hallitusohjelmaan.

Grahn-Laasosen mukaan mahdollisuus rahoittaa isoja ratahankkeita yksityiselläkin rahalla on hyvä uutinen myös Forssan tapaisille rataverkon ulkopuolisille kaupungeille ja kunnille, koska se vapauttaa budjettirahaa korjausvelkaan ja tiehankkeisiin – kuten kakkostiehen.

– Kun nyt puhutaan tulevaisuudensuunnitelmista, pitää olla rohkeutta tehdä kerralla isosti eli ottaa käyttöön pikayhteyksiä mutta pitää samalla huolta siitä, että junat myös pysähtyvät Hämeessä.

Toiseksi Hämeelle kriittiseksi asiaksi opetusministeri mainitsee koulutuksen. – Koulutustasoa pitää nostaa myös täällä. Se kulkee käsi kädessä syrjäytymisen ehkäisemisen kanssa. HäSa

Hämeen Sanomat haastatteli tulevien eduskuntavaalien 12 kantahämäläistä kärkiehdokasta. Tässä koko juttusarja:

Lue myös: Kokoomuksen Timo Heinonen lupaa tehdä lisää maaleja – “Olen aina halunnut ajatella koko Hämettä” (2.3.2019)

Lue myös: Aino-Kaisa Pekonen pääsi vauhtiin vasemmiston sote-soturina – “Olen vähän kreisi ja yllytyshullu” (27.2.2019)

Lue myös: SDP:n Kaisa Lepola: Eduskunta tarvitsee oikeaa asiantuntemusta – “Voin haastaa koko porukan” (26.2.2019)

Lue myös: Päivi Räsänen palaisi sotessa jo kerran kuopattuun malliin – “Feministit puhuvat ihan hömppää ja huuhaata” (16.2.2019)

Lue myös: Tarja Filatov vaatii työttömille lisää palveluja – “Minunkin ministerikaudellani syntyi 120 000 uutta työpaikkaa” (12.2.2019)

Lue myös: Demarien vanha äänirohmu Johannes Koskinen hakee paluuta eturiviin – “Politiikka ei ole selfieiden jakelua” (8.2.2019)

Lue myös: Vihreiden vaalitaisto on kahden kauppa – Mirka Soinikoski ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto kisaavat Hämeen ainoasta paikasta (5.2.2019)

Lue myös: Perussuomalaisten Lulu Ranne: Se on nyt tai ei koskaan – “Kanta-Hämeellä on lällyt kansanedustajat” (1.2.2019)

Lue myös: Tohtoroituva viherkepulainen Timo Kaunisto haluaa haastaa populisteja – “Vaikka ura meni, elämä tuli takaisin” (31.1.2019)

Lue myös: Sanni Grahn-Laasonen: 16-vuotiasta ei saa jättää yksin – “Tämä hallituskausi oli kuin yö ja päivä” (20.1.2019)

Lue myös: Miia Nahkuri haluaa napata Hämeen demarien viidennen kansanedustajapaikan – Syntyvyyskeskustelu vaikein aihe (21.12.2018)