S-ryhmä visioi, että tuottajat voisivat saada tulevaisuudessa osan tuloistaan siitä, että he toimivat hiilensitojina ja hiilinielujen kasvattajina. Osuuskaupparyhmä alkaa valmentaa tuottajia ja selvittää ruoka-alan pääomasijoitusrahastoa.
S-ryhmä haluaa tehdä Suomesta ruoka-alan innovaatioiden kärkimaan Euroopassa. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilän mukaan osuuskaupparyhmä uskoo lujasti kotimaiseen ruokaan ja sen menestysmahdollisuuksiin. Ryhmä on suurin kotimaisen ruuan myyjä ja huolissaan kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuudesta.
S-ryhmä julkisti maanantaina kolme toimenpidettä, joilla se vauhdittaa kotimaista ruokasektoria. Se toivoo hankkeisiin mukaan muitakin alan toimijoita. Tällä hetkellä ruoka-ala on Heikkilän mukaan liikaa poteroissaan.
Kaupparyhmä perustaa ajatusharppaamon
Ajatushautomot ovat yleisiä, mutta S-ryhmä perustaa ajatusharppaamon. Tavoitteena ovat siis alan isot loikat.
– Harppaamon tehtävänä on ravistella ruoka-alaa ja kurkottaa tulevaisuuteen. Se tekee sekä tutkimuksia että keskustelunavauksia.
S-ryhmä ei ohjaa harppaamon toimintaa, mutta rahoittaa sitä, jotta toiminta pääsee alkuun. Heikkilän mukaan olisi luontevaa, että esimerkiksi elintarviketeollisuus lähtisi harppaamoon mukaan.
Ruokarahastoa selvitetään
S-pankki selvittää parhaillaan rahaston perustamista alku- ja kasvuvaiheen yrityksille. Rahaston koko olisi 50-100 miljoonaa euroa ja kaavailtu rahasto noudattaisi vaikuttavuussijoittamisen periaatteita.
Vaikuttavuussijoittamisessa otetaan huomioon taloudellisen tuoton ja riskin lisäksi yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet. S-pankin vaikuttavuussijoittamisesta vastaava johtaja Jani Kempas kertoo, että rahasto voisi olla sijoittamassa esimerkiksi uusiin viljelymenetelmiin, proteiinilähteisiin tai ruuan jakelutapoihin.
Kempaksen mukaan nyt katsotaan miten markkinat ja muut viiteryhmät suhtautuvat rahastoideaan. S-ryhmä sijoittaa rahastoon itse, mutta liikkeellelähtöön tarvitaan nyt myös kumppaneita.
Valmennusta tuottajille
S-ryhmä alkaa yhdessä ProAgrian kanssa tarjota tulevaisuusvalmennuksia maataloustuottajille. SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen kertoo, että valmennuksilla tarjotaan tiloille mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Rankisen mukaan tavoitteena on kehittää erityisesti ilmastoyrittäjyyttä alkutuotannossa. Tuottajista voisi tulla hiilensitojia ja he saisivat osan korvauksestaan ilmastoyrittäjinä.
– Se olisi varteenotettava keino hillitä ilmastonmuutosta ja ratkoa tilojen kannattavuutta.
Tulevaisuusvalmennuksen pilottihanke toteutetaan ProAgrian Etelä-Suomen alueella.,