Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen kertoo, että suojelupoliisi tekee kaikista viisumivirkailijoista turvaselvityksen. Hänen mukaansa kyse on perusmuotoisesta tai suppeasta turvallisuusselvityksestä.
Keskusrikospoliisi ja Rajavartiolaitos tutkivat Schengen-viisumien myöntämiseen liittyviä rikosepäilyjä Suomen Ankaran-suurlähetystössä Turkissa. Tapaukseen epäillään liittyvän törkeää laittoman maahantulon järjestämistä sekä törkeää virka-aseman väärinkäyttöä. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen kertoo, että suojelupoliisi tekee kaikista viisumivirkailijoista turvaselvityksen. Hänen mukaansa kyse on perusmuotoisesta turvallisuusselvityksestä.
Perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä voidaan käyttää muun muassa poliisiasiain tietojärjestelmää, rikosrekisteriä, liiketoimintakieltorekisteriä, väestötietojärjestelmää, eri oikeushallinnon tietojärjestelmiä, tiettyjä Pääesikunnan rekistereitä sekä keskusrikospoliisin epäiltyjen rekisteriä.
Tuomisen mukaan rikoksesta epäiltynä olevista henkilöistä on aikanaan tehty turvallisuusselvitykset.
Ovatko ministeriön prosessit kunnossa taustojen tarkistuksen suhteen?
– Kyllä ne ovat minun mielestäni kunnossa. He (rikoksesta) epäillyt ovat selvitykset aikanaan läpäisseet
Pitäisikö viisumivirkailijoista tehdä jatkossa laaja turvallisuusselvitys?
– Laaja turvallisuusselvitys ei olisi tällä hetkellä edes mahdollinen. Se ei näkemykseni mukaan antaisi mitään lisäarvoa, koska laajassa turvallisuusselvityksessä selvitetään erityisesti taloudellista tilannetta ja –sitoumuksia, Tuominen sanoo.
Schengen-viisumin myöntämisessä käytetään useita ehtoja.
– Normaaleja ehtoja on se, että matkan pystyy varallisuutensa puolesta tekemään. Toinen merkittävä ehto on, että matkailija palaa lähtöalueelle tai kotimaahansa. Viisumi myönnetään vain sitä tarkoitusta varten, että Schengen-alueella käydään ja sieltä myös poistutaan, Tuominen kertoo.
Schengen -viisumi voidaan myöntää enintään 90 vuorokauden ajaksi 180 vuorokauden ajanjaksona.
– Sen pidempiä Schengen-viisumeita ei ole, Tuominen sanoo.
Hänen mukaansa ulkoministeriö seuraa viisumien myöntämisiä, ja oli havainnut Ankarassa epäselvyyksiä. Ulkoministeriön sisäisistä toimenpiteistä pidättäydyttiin, jotta esitutkintaa ei vaaranneta. Rikoksesta epäillyt viisumipäätöksentekijät eivät enää ole suurlähetystön palveluksessa.
Vuonna 2017 Suomen Ankaran-suurlähetystöön jätettiin 4212 viisumihakemusta. Hakemuksista 11,2 prosenttia evättiin. Vuonna 2018 jätettiin 4014 hakemusta, ja epäämisprosentti oli 23,1.