Lulu Ranteen mielestä populismin kritisointi on “vanhentunutta höpöjuttua”.
– Se on nyt tai ei koskaan. Ellen nyt mene läpi, tämä oli tässä enkä asetu enää ehdolle, ilmoittaa perussuomalaisten Lulu Ranne . Eduskuntapaikan voi ennustaa olevan erittäin lähellä, sillä tällä kertaa Ranne on Kanta-Hämeessä puolueensa ylivoimainen ykköstykki ja uusjaossa ovat Ismo Soukolalta ja Kari Ilkkalalta jääneet yli 6 000 perussuomalaisääntä. Ranne arvelee saavansa ison osan myös sinisiin loikanneelta, eduskunnan jättävältä Anne Louhelaiselta vapautuvista kantahämäläisten äänistä, joita annettiin viime vaaleissa yli tuhat. Viimeksi Ranne sijoittui paljon hankalammista lähtökohdista varasijalle. 4 237 äänellään hän hävisi eduskuntaan nousseelle hollolalaiselle Jari Ronkaiselle (ps.) 205 äänellä.
– Nyt otetaan kunnon revanssi.
Konflikteja kaihtamaton ja siksi rasittavaksikin koettu hämeenlinnalaispoliitikko poikkeaa monessa mielessä perussuomalaisten valtavirrasta. Ympäristöhallinnon valtakunnallisissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä kaksikielinen diplomi-insinööri ja neljän lapsen äiti on laaja-alainen yleispoliitikko, joka on pitänyt hajurakoa puolueensa maahanmuuttohöyryäjiin. “Olen asiapoliitikko ja monipuolisempi kuin useimmat muut perussuomalaiset, esimerkiksi Jari Ronkainen” – Olen asiapoliitikko ja monipuolisempi kuin useimmat muut perussuomalaiset, esimerkiksi Jari Ronkainen. En ole ikinä pettänyt lupauksiani, ja minut voi heittää millaisen tuleen tahansa, Ranne vakuuttaa.
Häneltä ei ole lipsahtanut lausuntoja, joita voisi väittää rasistisiksi, eikä maahanmuuton vastustaminen ole missään vaiheessa ollut hänen poliittisen asialistansa kärjessä.
– Olen itsekin kohdannut rasismia Ruotsissa asuessani, hän sanoo.
Ranne eli kuusivuotiaasta täysi-ikäiseksi asti Ruotsin puolella Haaparannassa ja puhuu ruotsia käytännössä yhtä hyvin kuin suomeakin.
Hän kuitenkin myöntää tiukentaneensa tietoisesti sanamuotojaan maahanmuuttoasioissa, jotta äänestäjät eivät tulkitsisi viileää maltillisuutta vääränlaiseksi pehmeydeksi.
Maahanmuutosta aiheutuneiden ongelmien mutta myös vanhustenhuollon laiminlyöntien viimeaikainen uutisointi sataa väkisinkin perussuomalaisten laariin, Ranne tuumii.
– Oli vain ajan kysymys, milloin näitä alkaa tulla esiin.
Ranteen mukaan yhteiskuntaa vahingoittavalle vaikenemisen kulttuurille on pantava piste.
– Kaikkiin epäkohtiin pitää ruveta puuttumaan ajoissa. Esimerkiksi sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten on uskallettava avata suunsa eikä oltava hiljaa leimautumisen pelossa, hän vaatii.
– Nyt on alettava puhua avoimesti ja rehellisesti myös maahanmuuttajaperheiden naisten ja lasten tilanteista ja ongelmista sekä vieraista tavoista, jotka uhkaavat pohjoismaista vakautta.
Keskustan eduskuntavaaliehdokas Timo Kaunisto näki itsensä äskettäin Hämeen Sanomien haastattelussa (HäSa 31.1.) populismin vastavoimana. Ranne kutsuu populismikritiikkiä “vanhentuneeksi höpöjutuksi”. “Ja mitä keskusta ja kokoomus ovat saaneet aikaan viimeisten kymmenen vuoden aikana? Entä demarit?” – Populisti on henkilö, joka ajaa kansan asiaa, siis esimerkiksi minä. Populisteiksi leimataan aina ne, jotka tuovat epäkohtia esiin.
– Jokainen voi itse nähdä, mitä esimerkiksi kepulaiset ovat Kanta-Hämeessäkin tehneet tai oikeastaan jättäneet tekemättä. Jättäneet pitäjät oman onnensa nojaan, vähentäneet tieavustuksia ja niin edelleen. Ja mitä keskusta ja kokoomus ovat saaneet aikaan viimeisten kymmenen vuoden aikana? Entä demarit? Valtionvelka on tuplaantunut, emmekä ole saaneet tänne Hämeeseen mitään hyvää, Ranne paukuttaa.
Ranteen mielestä seuraava hallitus voisi rakentua perussuomalaisten ja kokoomuksen varaan ja muutenkin ei-vasemmistolaiselle pohjalle. Yhteistyösaumaa saattaisi tosin löytyä myös demarien kanssa, hän arvioi.
Hän ei allekirjoita yleistä näkemystä perussuomalaisten tämänhetkisen, nykyisistä sinisistä karsitun eduskuntaryhmän poikkeuksellista heikkotasoisuudesta.
– Meillä on pääosin ihan asiallisia ja osaavia ihmisiä. Ei tämä loppujen lopuksi poikkea kauhean paljon muiden puolueiden tilanteesta.
Perussuomalaisten sisäinen koostumus myös helpottaa kyvykkäiden poliitikkojen etenemistä puolueen sisällä, Ranne huomauttaa. Hän arvelee voivansa itse päästä kansanedustajana nopeastikin vastuullisiin tehtäviin.
Ranne ennustaa, että perussuomalaisten ääniosuus nousee vaalipiirissä vähintään 17 prosenttiin ja että puolue voi saada Hämeestä kolmekin kansanedustajaa.
– Valtakunnallisestikin voimme vielä päästä aika lähellä tuota kannatustasoa. Se merkitsisi isoa takaiskua monelle muulle puolueelle. HäSa
Hämeen Sanomat haastatteli tulevien eduskuntavaalien 12 kantahämäläistä kärkiehdokasta. Tässä koko juttusarja:
Lue myös: Kokoomuksen Timo Heinonen lupaa tehdä lisää maaleja – “Olen aina halunnut ajatella koko Hämettä” (2.3.2019)
Lue myös: Aino-Kaisa Pekonen pääsi vauhtiin vasemmiston sote-soturina – “Olen vähän kreisi ja yllytyshullu” (27.2.2019)
Lue myös: SDP:n Kaisa Lepola: Eduskunta tarvitsee oikeaa asiantuntemusta – “Voin haastaa koko porukan” (26.2.2019)
Lue myös: Päivi Räsänen palaisi sotessa jo kerran kuopattuun malliin – “Feministit puhuvat ihan hömppää ja huuhaata” (16.2.2019)
Lue myös: Tarja Filatov vaatii työttömille lisää palveluja – “Minunkin ministerikaudellani syntyi 120 000 uutta työpaikkaa” (12.2.2019)
Lue myös: Demarien vanha äänirohmu Johannes Koskinen hakee paluuta eturiviin – “Politiikka ei ole selfieiden jakelua” (8.2.2019)
Lue myös: Vihreiden vaalitaisto on kahden kauppa – Mirka Soinikoski ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto kisaavat Hämeen ainoasta paikasta (5.2.2019)
Lue myös: Perussuomalaisten Lulu Ranne: Se on nyt tai ei koskaan – “Kanta-Hämeellä on lällyt kansanedustajat” (1.2.2019)
Lue myös: Tohtoroituva viherkepulainen Timo Kaunisto haluaa haastaa populisteja – “Vaikka ura meni, elämä tuli takaisin” (31.1.2019)
Lue myös: Sanni Grahn-Laasonen: 16-vuotiasta ei saa jättää yksin – “Tämä hallituskausi oli kuin yö ja päivä” (20.1.2019)
Lue myös: Miia Nahkuri haluaa napata Hämeen demarien viidennen kansanedustajapaikan – Syntyvyyskeskustelu vaikein aihe (21.12.2018)