
Timo Heinosen mielestä gallupien vahtaaminen on mennyt överiksi.
– Kun maalintekopaikka tulee, on pantava lapa jäähän ja tehtävä se maali. Minä olen käyttänyt paikkani ja lupaan toimia niin jatkossakin, sanoo neljännelle eduskuntakaudelleen pyrkivä Timo Heinonen (kok.).
Valtiovarainvaliokunnassa istuvana valtiovarainministeripuolueen edustajana Heinonen on kuulunut Hämeen vaikutusvaltaisimpiin poliitikkoihin. Hän on myös kokoomuksen eduskuntaryhmän ylivoimaisesti ahkerin puhuja ja häärännyt muutenkin näkyvästi siellä täällä.
– Tällainen aktiivisuus voi totta kai myös ärsyttää niitä, jotka eivät itse toimi samalla tavalla.
– Ei löydy toista sellaista hämäläistä poliitikkoa, joka kertoisi omat mielipiteensä kaikista asioista niin avoimesti kuin minä. Olen kirjoittanut omaa blogia joka päivä kolmetoista vuotta enkä koskaan pyyhi aiempia kirjoituksiani pois, hän huomauttaa.
Tällä vaalikaudella Heinonen sanoo päässeensä vaikuttamaan erityisesti talous- ja veropolitiikkaan. Hämettä hän on hyödyttänyt muun muassa junailemalla rahaa teille, kansallispuistoille ja luontokohteille.
Loppilainen Heinonen, 44, joutuu keräämään valtaosan äänistään kotikulmien ulkopuolelta. Viime eduskuntavaaleissa hän sai 6 274 ääntä, joista Riihimäen seudulta hieman yli ja Hämeenlinnan seudulta hieman alle 2 500 ääntä. Päijät-Hämeen puoleltakin irtosi tuhatkunta ääntä.
– Kun tulee pieneltä paikkakunnalta, ei voi ajaa vain yhden kaupungin etua. Minusta se on hyvä asia. Olen aina halunnut ajatella koko Hämettä. Se on joissain tapauksissa aiheuttanut hiukan ihmettelyäkin.
Heinosen mielestä kokoomuksella on Hämeessä hyvät mahdollisuudet yhteen lisäpaikkaan eli neljään kansanedustajaan.
– Vaalityötä pitää tehdä sekä joukkueena että yksin. Hyvässä ehdokaslistassa pitää olla paljon ehdokkaita, jotka voivat oikeasti mennä läpi, hän pohtii.
– Ei minunkaan läpimenooni vuonna 2007 uskonut kukaan.
Heinonen on päässyt läpi kaikissa vaaleissa, joihin on osallistunut.
Hän aloitti politiikassa parikymppisenä, vuoden 1996 kuntavaaleissa.
– Sain silloin Lopen historian toiseksi suurimman äänimäärän.
Eduskuntaan Heinonen nousi vuonna 2007. Tuolloin hän oli jo kokenut kuntapoliitikko mutta kokoomuksen nuorin kansanedustaja.
Heinosen lapsuudenkoti ei ollut ”mitenkään erityisen poliittinen”, vaikka hänen isänsä istuikin aikoinaan yhden kauden Lopen kunnanvaltuustossa kokoomuksen riveissä.
– Minulla oli hyvät yhteiskuntaopin opettajat, ja se varmasti herätteli kiinnostustani yhteiskunnallisiin asioihin.
Ensimmäiseksi yhteiskunnalliseksi saavutuksekseen Heinonen mainitsee sen, että onnistui jo 16-vuotiaana junailemaan konkurssiin menneen loppilaisen ravintolan tiloihin uuden nuorisotilan.
Siviiliammatiltaan hän on luokanopettaja. Ennen eduskuntauraansa hän pyöritti omaa tuotantoyhtiötä, joka tuotti kaupallisille tv-kanaville moottoriurheiluaiheisia ohjelmia.
Ministerimahdollisuuksillaan Heinonen ei halua spekuloida.
– Olen valmis kaikkeen enkä pelkää vastuunottoa, mutta ministerinsalkku ei ole minulle mikään pakkomielle. Näen politiikan kestävyyslajina, jossa vaikutetaan pitkällä aikajänteellä.
– Tämä ei myöskään ole yksilöurheilua vaan joukkuelaji, ja yhdessä sovituista asioista pidetään kiinni. Kyky kompromisseihin on osa päätöksentekotaitoa. Pitää hahmottaa iso kuva eikä jäädä roikkumaan johonkin lillukanvarteen.
Heinonen ei ole kritisoinut julkisesti oman puolueensa linjauksia.
– Viime hallitusohjelmaneuvotteluissa olisin tehnyt joitain toisenlaisia ratkaisuja. En nyt mene yksityiskohtiin.
Gallupien vahtaaminen on Heinosen mielestä mennyt överiksi ja johtanut siihen, että monimutkaisiin ongelmiin tarjotaan liian yksinkertaisia vastauksia.
Hallituksen viime hetken lisätalousarviota Heinonen ei kuitenkaan myönnä galluptaktikoinniksi.
– Oulun seksuaalirikoksiin oli pakko reagoida akuutisti, samoin vanhusten hoivakotien laiminlyönteihin. Ne täyttivät lisätalousarvion kriteerit.
Heinonen harmittelee, että vanhustenhoitokohu on kaadettu kokoomuksen niskaan.
– Törkeät laiminlyönnit ovat ihan yhtä vastenmielisiä ja anteeksiantamattomia, tehdään ne sitten yksityisellä tai julkisella puolella. Ja niitä on tapahtunut kummallakin puolella, hän tähdentää.
– Siksi tarvitsemme lisää valvontaa myös julkiselle puolelle. Tällä hetkellähän yksityisiä hoivakoteja valvotaan tarkemmin kuin julkisen puolen toimijoita.
Heinonen kannattaa minimihoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. – Mutta sen lisäksi tarvitsemme muun muassa hyvän hoidon kriteerejä. Tässä on juuri hyvä esimerkki monimutkaisesta ongelmasta, johon ei voi antaa yksinkertaista ratkaisua. HäSa
Hämeen Sanomat haastatteli tulevien eduskuntavaalien 12 kantahämäläistä kärkiehdokasta. Tässä koko juttusarja:
Lue myös: Kokoomuksen Timo Heinonen lupaa tehdä lisää maaleja – “Olen aina halunnut ajatella koko Hämettä” (2.3.2019)
Lue myös: Aino-Kaisa Pekonen pääsi vauhtiin vasemmiston sote-soturina – “Olen vähän kreisi ja yllytyshullu” (27.2.2019)
Lue myös: SDP:n Kaisa Lepola: Eduskunta tarvitsee oikeaa asiantuntemusta – “Voin haastaa koko porukan” (26.2.2019)
Lue myös: Päivi Räsänen palaisi sotessa jo kerran kuopattuun malliin – “Feministit puhuvat ihan hömppää ja huuhaata” (16.2.2019)
Lue myös: Tarja Filatov vaatii työttömille lisää palveluja – “Minunkin ministerikaudellani syntyi 120 000 uutta työpaikkaa” (12.2.2019)
Lue myös: Demarien vanha äänirohmu Johannes Koskinen hakee paluuta eturiviin – “Politiikka ei ole selfieiden jakelua” (8.2.2019)
Lue myös: Vihreiden vaalitaisto on kahden kauppa – Mirka Soinikoski ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto kisaavat Hämeen ainoasta paikasta (5.2.2019)
Lue myös: Perussuomalaisten Lulu Ranne: Se on nyt tai ei koskaan – “Kanta-Hämeellä on lällyt kansanedustajat” (1.2.2019)
Lue myös: Tohtoroituva viherkepulainen Timo Kaunisto haluaa haastaa populisteja – “Vaikka ura meni, elämä tuli takaisin” (31.1.2019)
Lue myös: Sanni Grahn-Laasonen: 16-vuotiasta ei saa jättää yksin – “Tämä hallituskausi oli kuin yö ja päivä” (20.1.2019)
Lue myös: Miia Nahkuri haluaa napata Hämeen demarien viidennen kansanedustajapaikan – Syntyvyyskeskustelu vaikein aihe (21.12.2018)