Espanjan sunnuntaisten parlamenttivaalien voittajat ja häviäjät on helppo luetella.
Voittajia ovat sosialistipuolue PSOE, oikeistoliberaalinen Ciudadanos ja äärioikeistolainen Vox. Vaalien suurin häviäjä on entinen valtapuolue, keskustaoikeistolainen Partido Popular eli kansanpuolue. Sitä vastoin hallituksen muodostaminen tulee olemaan hankala palapeli. Se tehtävä lankeaa parlamentin suurimman puolueen, sosialistien johtajalle Pedro Sánchezille . Sosialistipuolue, jolle oli ehditty ennen Sánchezin aikaa povata puolueen tarun loppua, saavutti parhaan vaalituloksensa 11 vuoteen.
Sánchez on ollut viime kesäkuusta saakka yhden puolueen vähemmistöhallituksen pääministeri. Maanantaina hän antoi ymmärtää, että sama meno voi jatkua. Hallitustaipaleen aloittamiseen hän tarvitsee kuitenkin parlamentin enemmistön siunauksen.
Jos Sánchez kuitenkin haluaa enemmistöhallituksen, on sen kasaamiseen muutamia vaihtoehtoja. Mikään niistä ei ole helppo.
Sosialistien luontevien hallituskumppani on vasemmistopopulistinen Podemos, joka tuki Sánchezin hallitusta verrattain uskollisesti vaaleihin saakka.
Alueellisia puolueita liittolaisiksi
Espanjan jättimäisen talouskriisin jälkiaallossa syntynyt Podemos oli alkujaan hyvin radikaali puolue, mutta puolueen linja on maltillistunut viime aikoina huomattavasti. Puoluejohtaja Pablo Iglesias tosin kulkee yhä muista puoluejohtajista poiketen ilman solmiota ja sitoo pitkän tukkansa poninhännälle.
Sosialistipuolueen ja Podemosin parlamenttipaikat eivät riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen. Ne tarvitsevat liittolaisen tai liittolaisia. Katseet kääntyvät alueellisten puolueiden suuntaan.
Sánchez järjesti ennenaikaiset parlamenttivaalit, kun Katalonian itsenäisyysmieliset puolueet kieltäytyivät tukemasta Sánchezin hallituksen budjettia. Nyt Pedro Sánchez joutuu lähestymään samoja separatisteja ainakin luottamuslauseäänestyksessä.
Katalonian itsenäisyyttä ajavista puolueista vasemmistolainen ERC sai Espanjan parlamenttiin 15, keskustaoikeistolainen Junts per Catalunya seitsemän paikkaa.
Sánchezin kannalta ERC on houkuttelevampi yhteistyökumppani, sillä se on maltillistanut puheitaan Katalonian itsenäisyydestä. Ratkaisevaa lienee se, millainen tuomio luetaan vangituille separatistijohtajille. Espanjan liike-elämän toivoma hallitusvaihtoehto olisi sosialistipuolueen ja oikeistoliberaalin Ciudadanosin yhteishallitus. Sánchez ja Ciudadanosin johtaja Albert Rivera tyrmäsivät tämän ennen vaaleja ja tekivät sen myös vaalituloksen selvittyä.
Vastareaktio itsenäisyyshankkeelle
Ciudadanos syntyi Kataloniassa vastareaktiona alueen itsenäisyyshankkeelle. Ciudadanos on erittäin espanjamielinen puolue, jonka mielestä Katalonian itsenäisyyshanke pitää suitsia oikeuslaitoksen toimin. Ero on suuri Sánchezin sosialisteihin, jotka liputtavat neuvotteluratkaisun puolesta. Sunnuntain vaaleissa Partido Popular sai historiansa huonoimman vaalituloksen, joka voi merkitä puoluejohtaja Pablo Casadon uran loppua. Mariano Rajoyn jälkeen puoluejohtajaksi valittu 36-vuotias Casado reivasi puolueen kurssin Voxin pelossa voimakkaasti oikealle.
Partido Popular oli aikaisemmin yleispuolue, joka kokosi oikeiston kannattajat laidasta laitaan. Nyt liberaalit äänestäjät valuivat Ciudadanosiin ja perinteistä, vanhaa Espanjaa haikailevat Voxiin. Vox on ensimmäinen äärioikeistolainen puolue Espanjan parlamentissa Francisco Francon oikeistodiktatuurin jälkeen. Kesäkuun 2016 vaaleissa Vox sai 0,2 prosenttia äänistä, nyt 10,3.
Voxin nousun tärkein selittäjä on Katalonian itsenäisyyspyristely. Puolue puhuu Espanjan “uudelleenvalloituksesta”, millä viitataan muslimien karkottamiseen Iberian niemimaalta 1400-luvun lopussa. Voxin puheenjohtajan Santiago Abascalin “Espanja ensin” -puheet muistuttavat Donald Trumpin iskulauseita. Abascal sanoo kantavansa aina Smith&Wesson-käsiasetta mukanaan perheensä puolustamiseksi.
Vox haluaa pysäyttää maahanmuuton, kiristää aborttioikeutta, vesittää lähisuhdeväkivaltalain kaltaiset “feministiset saavutukset” ja puolustaa härkätaistelua.
