Traficomin mukaan poste restante -lähetyksien maksullisuus rikkoisi postilakia ja eriarvoistaisi.
Posti ei ryhdy perimään maksua poste restante -lähetyksen noudosta niiltä, joille se on ainoa keino vastaanottaa postilähetyksiä. Myös muille palvelu säilyy toistaiseksi maksuttomana.
Taustalla on liikenne- ja viestintävirasto Traficomin päätös, jonka mukaan Posti ei saa periä maksua poste restante -lähetyksestä, jos se on postinsaajan ainoa keino saada postia.
Posti kertoi aiemmin, että poste restante -osoitteeseen tulleiden lähetysten noutamisesta aletaan periä 3,10 euron maksua. – Kirjeiden vastaanottamisesta peritty maksu asettaa ilman vakituista osoitetta olevat postinsaajat eriarvoiseen asemaan muiden postinsaajien kanssa ja vaarantaa yleispalvelun saatavuuden, toteaa Traficomin apulaisjohtaja Merja Saari tiedotteessa.
Poste restante voi vastata kotiosoitetta
Esimerkiksi vailla vakituista osoitetta olevien kohdalla poste restante -osoite vastaa kotiosoitetta. Kyse ei ole lisäpalvelusta.
Virasto viittaa lausunnossaan muun muassa Postin vastuulla olevaan tiedoksiantomenettelyyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi viranomaisten päätösten toimittamista saantitodistuskirjeellä.
Jos osa vastaanottajista joutuu aina maksamaan kirjeen vastaanottamisesta, johtaa tämä viraston mukaan siihen, ettei tiedoksiantomenettely toteudu lain edellyttämällä tavalla.
Posti: Miljoonaluokan kustannus
– Noudatamme tätä päätöstä ja samalla selvitämme edelleen vaihtoehtoisia ratkaisumalleja erityispalvelun toteuttamiseksi, Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja Noora Laaksonen kertoo tiedotteessa. Postin viestintäjohtaja Timo Anttila tarkentaa STT:lle, että poste restante -palvelusta ei tulla jatkossakaan perimään maksua heiltä, joille se on ainoa keino vastaanottaa postilähetyksiä.
– Traficomin päätös koski niitä saajia, joilla se on ainoa osoite. Eli tarkkaan ottaen muilta maksuosuus voidaan periä, Anttila toteaa.
Poste restanten ylläpidosta syntyy Postin mukaan nykyisellään ylimääräinen miljoonaluokan kustannus. – Tämäntyyppisten ei-kaupallisten palveluiden ylläpito edellyttäisi jatkossa erillistä valtiontukea, sanoo Laaksonen. STT