Antti Rinne: Hallitusohjelman sisältö voi olla valmis keskiviikkoiltana "jos oikein hyvin käy"

– Jos oikein hyvin käy, niin meillä on ohjelma sisällöltään valmis huomisiltaan [keskiviikkoiltaan] mennessä.

Näin totesi hallitusneuvotteluiden vetäjä, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tiistaiaamuna medialle Säätytalossa. Myöhään maanantai-iltana hallituspuolueet saavuttivat sovun talouskokonaisuudesta eli valtion tuloista ja menoista.

Tiistaina talouden reunaehdot toimitettiin hallitusneuvotteluiden eri ilmiöryhmille työskentelyä varten.

– Eilen illalla keskustelimme pitkään, ja saimme paljon asioita eteenpäin. Nyt tämä koko talouskokonaisuus on sovittuna ja lähti tänä aamuna ryhmiin loppuviimeistelyyn, sanoi Rinne.

Rinne arvioi, että jos ilmiöryhmissä aikataulu pitää, voivat puolueet alkaa neuvotella hallituksen kokoonpanosta jo loppuviikosta.

Hän uskoo, että ensi viikon loppuun mennessä voisi uusi hallitus olla jo nimitettynä, sen jälkeen, kun uutta hallitusohjelmaa on käsitelty eri hallitukseen osallistuvien eduskuntaryhmien seminaarissa.

Hallitusneuvottelulähteiden mukaan ohjelman kirjoittamisessa ja ryhmäneuvotteluissa on kuitenkin kova työ, ja Rinteen julkisuuteen antama aikataulu on tiukka.

Tiistaiaamuna vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ja Rkp:n Anna-Maja Henriksson eivät ottaneet kantaa Rinteen esittämään aikatauluun.

Haavisto: Talouden mittaluokat käsitelty

Vihreiden puheenjohtajan Haaviston mukaan taloussovussa on kyse siitä, että valtiontaloutta ja budjetin etenemistä on katsottu vuoden 2023 tasoon nähden. Tuolloin valtion tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa.

– Tästä mittaluokasta ja sen rahoituksesta on yhtäläinen käsitys, sekä joistain näistä infrastruktuuri-investoinneista. Mittaluokat on eilen käsitelty, sanoi Haavisto.

Haaviston mukaan eilen maanantaina käsiteltiin myös ratahankkeita, ja niissä “liikenneryhmä on tehnyt hyvää työtä.”

Haaviston mukaan hallitusneuvotteluihin osallistuvilla on myös yhtäläinen tavoite saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste. Hitautta on hänen mukaansa aiheuttanut se, että eri toimien työllisyysvaikutuksia on laskettu.

– Jos ajattelee budjetin rahoituspuolta, niin hyvin paljon se tulee nojaamaan osittain siihen, että työllisyys paranee ja sitä kautta valtion talouden tila myös paranee.

HS: Kiinteitä menoja lisää 1,2 miljardia

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on sovittu, että uusia, pysyviä kiinteitä menoja voidaan kasvattaa 1,2 miljardilla eurolla.

Alkuvaiheessa lisärahaa olisi HS:n mukaan luvassa eläkeläisille, ilmastopolitiikkaan ja koulutukseen. Valtion omaisuutta on lehden lähteiden perusteella puolestaan määrä myydä lähes kolmella miljardilla eurolla. Myyntituloilla rahoitettaisiin varsinkin väylähankkeita.

Viime viikon alussa valtion omaisuuden myyntiaikeet aiheuttivat vasemmistoliitolle aikalisän neuvotteluissa. Muutaman tunnin jälkeen neuvottelut pääsivät jatkumaan.

Lisäksi lehti kirjoittaa, että tuloja kasvatettaisiin lisäämällä haitta- ja ympäristöverotusta. Kiisteltyä lähdeveroa puidaan parhaillaan työryhmissä.

Kysymyksiä on yhä auki

Maanantai-iltana hallitusneuvotteluissa oli puheenjohtajilla auki yhä lukuisia kysymyksiä, joista ei vallinnut yksimielisyyttä.

Kysymyksiä ei Rinteen mukaan ehditä puheenjohtajien kesken käsitellä ennen kuin nykyinen pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lähtee tiistaina Brysseliin EU-maiden päämiesten epäviralliseen kokoukseen. Antti Rinteen mukaan keskusteluja jatketaan keskiviikkona puheenjohtajien kanssa.

Vihreiden puheenjohtajan Haaviston mukaan lainsäädännöllisistä ja rahoituksellisista tavoitteista “käydään melkoisenkin kovaa vääntöä ryhmien välillä.

– Auki olevia kysymyksiä on kohtalainen määrä, mutta eilen päästiin monessa asiassa eteenpäin.

Tiistaina hallitusneuvotteluissa on myös tauko eduskunnan täysistunnon ja eduskuntaryhmien kokousten vuoksi.

Kirjoitusasua täsmennetty ja Haaviston osuuksia täydennetty 28.5.2019 kello 10.26. Kello 14.32 täydennetty HS:n tiedoilla.