Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vankilavirkailijain liitto tyrmistyi vankiloiden keskittämissuunnitelmista — Avovankeuden ja pantavankeuden osaksi suunnitellaan teknistä päihdevalvontaa

Vankilahenkilöstö sai tietää vasta lehtiä lukemalla Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) suunnitelmista keskittää vankilat kasvukeskuksiin, väittää Vankilavirkailijain liitto. Liitto pitää Risen tavoitetta avovankien ja pantavankien määrän lisäämisestä epärealistisena. Risen mukaan avovankeuden ja koevapauden osaksi aiotaan lisätä tulevaisuudessa systemaattinen tekninen päihdevalvonta.

Vankilavirkailijain liiton mukaan Rikosseuraamuslaitos sivuutti ammattijärjestöt täysin vankilaverkostoa koskevissa suunnitelmissaan. Rikosseuraamuslaitoksen aikeet lisätä avovankien ja pantavankien määrää pitkällä aikavälillä saa liitolta kylmää kyytiä. – Tyrmistyttävää lukea lehdestä tällaisesta asiasta, joka koskee koko meidän henkilöstöä. Yhteistoimintalain mukaan näistä asioista pitäisi keskustella ammattijärjestöjen kanssa, sanoo puheenjohtaja Antti Santamäki vankilavirkailijain liitosta.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) mukaan kyse ei ole suunnitelmasta, vaan vankilaverkostoa koskevista selvityksistä ja vaihtoehtoisista vankilaverkostomalleista. – Suunnitelma syntyy vasta, kun oikeusministeriö on antanut linjauksensa asiaan, vastaa kehitysjohtaja Pauli Nieminen Risestä vartijaliiton syytöksiin.

Ammattiliiton mukaan on käsittämätöntä, että Rise asettaa avovankien ja valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrälle tavoiteprosentteja.

– Rahanko takia voidaan vaarantaa koko yhteiskunta ja päästää kaduille kävelemään sellaisia vankeja, joiden pitäisi olla suljetuissa laitoksissa, Santamäki kysyy.

– Koevapauteen sijoitetaan nyt jo korkean riskin vankeja. Koevapauksien aikana tehdyt törkeät väkivaltarikokset ja muut törkeät rikokset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tilastoista puuttuu kokonaan avovankeuksien ja koevapauksien epäonnistumisten syyt. Risen mukaan tällaisia tilastoja ei ole saatavilla.

Tästä syystä Rise ei osaa kertoa, kuinka usein avovankeus ja valvottu koevapaus keskeytyy vangin tekemiin rikoksiin. Risen arvion mukaan yleisimpiä epäonnistumisen syitä ovat yhteydenpitoon liittyvät rikkeet ja päihderikkomukset.

Vankilavirkailijain liiton mukaan rikokset ovat viime vuosina lisääntyneet pantavankien ja avolaitosvankien keskuudessa.

– Tämä ei kuitenkaan sovi Risen tavoiteprosentteihin, siksi niistä halutaan olla hiljaa ja hiljentää kaikki muutkin, Santamäki sanoo.

Ase taskuun portilla

Vankilavirkailijain liiton mukaan noin 19 prosentilla suljetuista vankiloista koevapauteen sijoitettujen vankien koevapaus keskeytyi vuonna 2017 erilaisten rikkeiden takia. Vuonna 2018 epäonnistumisten määrä oli kasvanut jo 29 prosenttiin.

– Tämä johtuu puhtaasti siitä, että koevapauteen halutaan nyt jo sijoittaa väkisin tietty prosentti vankeja, täyttyivätpä kriteerit tai eivät, Santamäki väittää.

Lännen Media uutisoi tiistaina (11.6.), että Rikosseuraamuslaitos haluaa kasvattaa avolaitosvankien ja valvottuun koevapauteen sijoitettujen vankien määrän puoleen kaikista vangeista vuoteen 2035 mennessä. Nykyisellään osuus on noin kolmannes.

– Koevapaus on tarkoitettu pitkäaikaisvangeille kuten elinkautisvangeille vapauteen sopeutumista varten. Nyt sinne pannaan ihan ketä tahansa ja useita kertoja uudestaan epäonnistumistenkin jälkeen, Santamäki selvittää.

– Pahimmat koevapauteen lähtevät tapaukset saavat kavereiltaan aseen taskuunsa jo heti vankilan portista ulos päästyään.

Suunnitelma perustui ennusteisiin

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Niemisen mukaan vankilaverkoston kehittämissuunnitelmiin liittyvä materiaali on ollut maaliskuusta lähtien henkilöstön saatavilla Risen intranetissä. Vankilavirkailijain liiton mukaan valmista oikeusministeriölle toimitettua valmista materiaalia ei kuitenkaan intranetissä ole näkynyt.

– Vankilaverkostoanalyysi oli sen tyyppinen, etten oikein tiedä, mistä olisimme voineet kuulla ammattijärjestöjä. Analyysi ei ole mielipidekysymys vaan pohjautuu pelkästään erilaisiin tilastoihin ja ennusteisiin, Nieminen selvittää.

Niemisen mukaan analyysi rakentuu erilaisille objektiivisille lähtökohdille kuten väestöennusteelle ja sille, missä työikäinen väestö ja erilaiset palvelut sijaitsevat vuonna 2035.

– Lisäksi meillä analyysissa käytettiin kolmenlaista ennustetta siitä, mihin rangaistuskäytäntö asettuu tulevaisuudessa. Eli lieveneekö se, pysyykö nykymallisena eli ankaroituu hieman vai ankaroituuko se selkeästi.

Lisää teknistä valvontaa

Risen suunnitelmissa avovankien ja valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrän lisääminen eivät pohjaudu pelkästään uusintarikollisuuden vähentämiseen.

Tekninen kehitys on tuonut mukanaan keinoja, joilla sähköistä valvontaa on mahdollista lisätä myös avovankiloihin.

– Tämä ei tarkoita pelkästään paikannusta vaan myös päivittäistä systemaattista päihdevalvontaa, joka kuuluisi jatkossa kiinteänä osana kyseiseen vankeusmuotoon, Nieminen kuvailee.

Lisäksi Rise haluaa avovankiloihin erillisiä osastoja tutkintavangeille, jolloin näille osastoille sijoitetut lukeutuisivat avovankiloiden kokonaisvankimääriin. Tutkintavangit siirtyivät Risen vastuulle alkuvuodesta niin, että poliisi vastaa kuitenkin edelleen seitsemästä ensimmäisestä tutkintavankeusvuorokaudesta.

– Arvioimme, että tulevaisuudessa tutkintavangit tulevat siirtymään meidän vastuullemme heti alusta alkaen. Tästä syystä olisi järkevääkin sijoittaa heidät lähelle poliisilaitoksia avovankiloiden erillisosastoille, Nieminen sanoo.

“Tämä ei ole realismia”

Vartijoiden ammattiliitto muistuttaa, että avovankeus ja valvottu koevapaus edellyttää vangilta tiettyjen kriteerien täyttymistä.

– Tälläkään hetkellä avolaitoksiin ja koevapauksiin ei löydy riittävästi kriteerit täyttäviä vankeja, jotka sitoutuisivat noudattamaan päihteettömyyttä ja muita arvoja, liiton puheenjohtaja Antti Santamäki sanoo.

Rikosseuraamuslaitoksen suunnitelmissa avovankien määrä kasvaisi 42 prosenttiin ja pantavankien määrä kahdeksaan prosenttiin.

– Tämä ei ole realismia. Vankiaines ei ole jatkuvasti samanlainen, josta voitaisiin lohkaista tietty prosenttimäärä pysyvästi tietynlaiseen valvontaan, Santamäki sanoo.

– Sitä paitsi rikokset raaistuvat ja muuttuvat yhä törkeämmiksi. Pitääkö meidän laittaa avolaitokseen tai koevapauteen kenet tahansa, jotta prosentit täyttyvät.

Vankilavirkailijain liitto kokee, että Risen johto halusi tieten tahtoen jättää huomiotta vankiloiden henkilökunnan näkemykset kehittämissuunnitelmissaan.

– Kenttähenkilökuntamme on todella loppu tällaiseen toimintatapaan, Santamäki sanoo.