EK:n ja työntekijäjärjestöjen julkaisemilta niksilistoilta löytyy yhteisiä kohtia mutta erilaiset kärjet.
Tunnelma pysyi rauhallisena keskiviikkoillalla Säätytalolla, jossa työmarkkinaosapuolet esittivät kilpaa ehdotuksia työllisyyden kohentamiseksi hallituksen järjestämässä seminaarissa. Keskusteluissa mainittiin niin työperäinen maahanmuutto, paikallinen sopiminen, elinikäinen oppiminen kuin tulevan liittokierroksen merkitys. Yksi keino ei kuitenkaan ole pääministeri Antti Rinteen (sd.) mieleen.
– Emme ole ollenkaan innostuneita niistä keinoista, jotka liittyvät työttömyysturvan leikkaamiseen, hän totesi tilaisuuden päätteeksi.
Alkuviikolla Elinkeinoelämän Keskusliitto EK esitti, että työttömyysturva olisi alkaessaan nykyistä suurempi, mutta sekä kolmen että kuuden kuukauden jälkeen tuesta leikattaisiin kymmenes. Samalla EK lyhentäisi turvan enimmäiskestoa 50 päivällä.
– Sellaisia keinoja, jotka heikentävät yhteiskunnan heikoimmasta asemassa olevien taloudellista tilannetta, en ole valmis viemään eteenpäin, Rinne sanoi Lännen Medialle viitaten aktiivimalliin.
Rinne pitäytyi kannassaan, vaikka hän vakuutti, että kaikki ehdotukset työllisyyden parantamiseksi pitää tuoda nyt pöytään. Hän korosti, ettei seminaarin tavoitteena ollut päättää toimenpiteistä vaan tuoda ehdotuksia esille.
Ensimmäiset työllisyystoimet on tarkoitus tuoda esille syyskuun budjettiriihessä.
Palkkatuesta yksimielisyys
Hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa, osin tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Rinteen ohella keskiviikon seminaarissa puhuivat valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ja työministeri Timo Harakka (sd.) sekä muun muassa EK:n Jyri Häkämies , SAK:n Jarkko Eloranta , STTK:n Antti Palola ja Akavan Sture Fjäder .
Esimakua järjestöjen keinoista saatiin alkuviikon mittaan, sillä sekä EK, SAK että STTK julkaisivat omat ehdotuksensa työllisyyden edistämiseksi ennen seminaaria. Kullakin listalla oli 10–20 ehdotusta.
Listoilta löytyi joitain yhteisiä huomioita, kuten palkkatuen ja oppisopimuksen käytön lisääminen.
Listojensa huipuille työntekijä- ja työnantajaosapuolet tosin nostivat hyvin erilaiset ehdotukset. EK ehdotti kärkitoiveenaan leikkauksen työttömyysturvan kokonaissuuruuteen, SAK ja STTK puolestaan työllisyyspalveluiden parantamista.
– Jos katsomme kolme hallituskautta taaksepäin, sieltä on systemaattisesti leikattu resursseja, perusteli STTK:n Antti Palola.
EK muuttaisi perhevapaat ja maahanmuuttokeskustelun
EK remontoisi myös perhevapaajärjestelyt. Järjestö jakaisi vapaita äidille seitsemän ja isälle kuusi kuukautta. Kotihoidon tuki puolestaan päättyisi jo, kun lapsi täyttää 1,5 vuotta nykyisen kolmen sijaan.
Järjestön muusta työkalupakista löytyy muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen sekä ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. EK:n Jyri Häkämiestä turhautti Säätytalolla, että julkisessa keskustelussa turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto menevät keskenään sekaisin.
– Jos puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, sitä kautta Suomeen tulleiden työllisyysprosentti on merkittävästi korkeampi kuin suomalaisten.
Muina toimenpiteinään SAK ja STTK puolestaan esittivät eri muodoissa erityistukea vaikeasti työllistyville, kuten iäkkäille ja maahanmuuttajille.
Osa toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen edistäminen ja palkkatuen päivittäminen, on mainittu jo hallitusohjelmassa.
Työllisyysvaikutuksia arvioitiin varovaisesti
Ehdotusten työllisyysvaikutuksia SAK ja STTK eivät arvioineet.
EK laskee työttömyysturvauudistuksen tuovan noin 20 000 ja perhevapaaremontin noin 10 000 työpaikkaa.
Muille toimille järjestö ei arvioinut tarkkoja vaikutuksia tai luonnehti ne vähäisiksi.