Suomeen on tilattu ennätysmäärä uusia laivoja. Tuorein avaus on Finnlinesilta, joka kertoi tänään olevansa tilaamassa kaksi uutta ropax -alusta eli rahtia ja matkustajia kuljettavaa laivaa. Ne sijoitetaan todennäköisesti Naantalin ja Kapellskärin välille.
Suomessa toimivat varustamot ovat tilanneet viime ajat uusia laivoja tiuhaan tahtiin. Bore -varustamo on äskettäin tilannut kolme rahtialusta ja Neste kaksi tankkeria. Finnlines kertoi keskiviikkona, että se on tilaamassa kaksi ropax-alusta eli rahtia ja matkustajia ottavaa laivaa.
Finnlinesin uuteen superstar -luokkaan kuuluvat alukset sijoitetaan todennäköisesti Naantalin ja Ruotsin Kapellskärin väliselle linjalle. Uusien alusten rahtikapasiteetti on nykyisiä laivoja suurempi. Kaistametrejä rahdille ja autoille on yli 5000. Matkustajia mahtuu noin tuhat. Laivojen rakentajaa ei yhtiön tuloskatsauksessa kerrota, mutta Finnlines on jo aiemmin tilannut kolme roro-alusta Jinlingin telakalta Kiinasta.
Finnlines kertoo uusien laivojen olevan erittäin ympäristöystävällisiä. Ne esimerkiksi kuluttavat polttoainetta puolet vähemmän kuin nykyisin liikenteessä olevat laivat.
Ympäristömääräykset tiukkenevat
Matkustaja- ja rahtivarustamoille on tulossa lähivuosina uusia laivoja enemmän kuin kymmeneen viime vuoteen. Syynä laivatilausten vilkastumiseen ovat Suomen Varustamojen varatoimitusjohtajan Hans Ahlströmin mukaan tiukentuneet ympäristömääräykset ja tonniston korkea keski-ikä. Suomalaisen tonniston keski-ikä on tällä hetkellä Euroopan korkeimpia eli yli 20 vuotta.
Merenkulkualalla on edessään tiukat päästöleikkaukset. YK:n alainen merenkulunjärjestö IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Päätöksen mukaan kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.
Kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää, liikennemäärien kasvusta huolimatta pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämän jälkeen kasvihuonekaasut pyritään poistamaan asteittain kokonaan. Rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vuoksi suurin osa tilatuista uusista laivoista käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, LNG:tä.
Merenkulun rikkipäästöt ovat Pohjois-Euroopan alueella jo vähentyneet lähes nollaan vuonna 2015 voimaan tulleen rikkidirektiivin seurauksena. Globaali 0,5 prosentin rikkiraja tulee voimaan 1.1.2020.
Hans Ahlström sanoo, että uudet tilaukset merkitsevät sitä, että varustamot saavat käyttöönsä entistä kilpailukykyisempiä ja energiatehokkaampia laivoja, joita myös lastien omistajat arvostavat.
Kaksi laivaa rakennetaan Raumalla
Tilauksessa uusista laivoista vain kaksi rakennetaan Suomessa. Wasa Line ja Tallink-konserni ovat tilanneet uudet laivansa Rauma Marine Constructions Oy:n telakalta Raumalta.
Muut tilauksessa olevat laivat rakennetaan Kiinassa tai Etelä-Koreassa. Varustamot ovat ohjanneet laivatilauksiaan Aasiaan halvempien hintojen vuoksi.
Kiinassa matkustaja-alusta rakennuttava Viking Line kertoo uuden laivansa olevan yksi maailman ympäristöviisaimmista aluksista. LNG:n lisäksi laiva voi tulevaisuudessa käyttää polttoaineena myös biokaasua. Viking Glory tulee myös ensimmäisenä maailmassa ottamaan talteen LNG:stä tulevan hukkakylmän ja hyödyntämään sitä kylmälaitteisiin ja -tiloihin.
Suomen lipun alla seilaa tällä hetkellä 120 alusta. Vuodesta 2010 vuoteen 2019 mennessä suomalainen tonnisto on kasvanut noin 15 prosenttia. Vielä ei tiedetä minkä lippujen alle Suomeen tilatut laivat tulevat. Ahlströmin mukaan ala tekee yhdessä ay-liikkeen kanssa kaikkensa, että uusien laivojen työpaikat tulisivat suomalaisille merimiehille.
Merenkulun tukiin uusi ehdotus
Merenkulun miehistötuet ovat esillä aina, kun pohditaan yritystukien vähentämistä. Miehistötuella tarkoitetaan varustamoille meripalkoista palautettavia ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja. Tuella pyritään laskemaan suomalaisten merimiesten työllistämisen kustannuksia ja sitä kautta tukemaan varustamoiden kustannuskilpailukykyä.
Miehistötuki on ollut erityisesti matkailu- ja ravintoalan hampaissa. Ala kokee, että merenkulku saa epäreilua kilpailuetua maissa toimiviin hotelleihin ja ravintoloihin verrattuna.
Merenkulkuala esittää, että vaihtoehtona miehistötuen leikkaukselle laskettaisiin merimieseläkekassan saamia valtionosuuksia. Merimieseläkekassa on erittäin vakavarainen ja sen sijoitustuotot ovat hyviä.
Esityksen mukaan merimieseläkekassan valtionosuutta voitaisiin laskea vuoden 2020 alusta 26 prosenttiin nykyisestä 31 prosentista. Säästö olisi 10 miljoonaa euroa. Vuodesta 2021 eteenpäin osuuden on sovittu laskevan 29 prosenttiin, mikä tarkoittaisi vuodessa kuuden miljoonan euron säästöä.
Yritystukia pohtinut valtiosihteerien työryhmä piti merimieseläkekassan tukien supistamista mahdollisena vaihtoehtona miehistötuen leikkaukselle. Samalla työryhmä esitti, että selvitetään mahdollisuuksia nopeuttaa miehistötuen maksamista rahtivarustamoille. Työryhmä jätti loppuraporttinsa syyskuussa.