Komission energiaosaston pääjohtaja Ditte Juul-Jørgensen huomauttaa, että muutos tulee näkymään kuluttajille niin elintavoissa kuin maisemassakin.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä energiamurros tulee väistämättä näkymään tavallisten kansalaisten elämässä ja elinympäristössä.
Energiansäästö ja kulutuksen muutokset ovat merkittäviä tekijöitä. Muutoksia on luvassa myös energian hinnoitteluun ja kuluttajan asemaan energian käyttäjänä. Lisäksi tarvitaan paljon uutta, paikallista energiantuotantoa ja esimerkiksi sen edellyttämiä siirtolinjoja, sanoo Euroopan komission energiaosaston pääjohtaja Ditte Juul-Jørgensen .
Kaikki vaikutukset – haittoineen ja mahdollisuuksineen – on pääjohtajan mielestä tehtävä kansalaisille selviksi.
– Energiamurroksella on paljon näkyviä vaikutuksia. Siitä on puhuttava enemmän, hän totesi Helsingissä pidettävässä SET-Plan –konferenssissa. Komission tutkimuksen ja innovoinnin osaston pääjohtaja Jean-Eric Paquet on samoilla linjoilla.
– Kansalaiset eivät välttämättä näe isoa kuvaa, hän väittää.
Luottamuspula jarruttaa tekniikan kehitystä
Juul-Jørgensen huomautti, että esimerkiksi tuuli- ja ydinvoimaan liittyy paljon paikallista vastustusta. Nurkan takana odottavat myös pienydinvoima, vetyteknologia ja monet vielä ajatuksen asteella olevat tekniikat.
– En usko, että muutoksen elintavoissa riittävät. Tarvitaan väistämättä myös uutta teknologiaa.
Paquetin mukaan monissa EU-maissa ilmennyt, tutkimukseen kohdistuva luottamuspuola estää kuitenkin uusien teknologioiden edistymistä.
Tällä hän ei tarkoita vain tekoälyä tai vaikkapa geenitekniikkaa, vaan myös ilmastokriisiä helpottavia ratkaisuja esimerkiksi uusiutuvassa energiassa aina omalle asuinalueelle suunnitellusta tuulivoimalasta lähtien.
– Oikeudenmukainen muutos ekologisesti kestävään yhteiskuntaan vaatii luottamusta. Kansalaiset on otettava mukaan esimerkiksi energiantuotantotapojen valintaan aiempaa järjestelmällisemmin ja läpinäkyvämmin.
“CCS on pakko ottaa osaksi ratkaisua”
Useat foorumin kärkipuhujat nostivat esille myös hetken aikaa sivuraiteilla olleen keskustelun hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista (CCS). Tekniikan avulla erilaisista laitoksista voitaisiin ottaa hiilidioksidipäästöt talteen ja joko hyödyntää ne tai varastoida maan alle.
Juul-Jørgensenin mukaan CCS on pakko ottaa osaksi ratkaisua, jos EU haluaa olla hiilineutraali vuonna 2050. Tämä johtuu erityisesti maakaasuverkosta, jolla pääjohtaja näkee tärkeän roolin Euroopassa vielä vuosikymmeniä.
– CCS:n julkinen hyväksyntä on ollut tähän asti esteenä EU:ssa. Tekniikan mahdollisuuksista ja riskeistä on lisättävä keskustelua.
Paquet ennakoi, että aihe tulee olemaan EU-tasolla hyvin vaikea, sillä se nähdään usein varsinaisen ongelman väistämisenä.
– Kyse on vähän samasta asiasta kuin keskustelussa ilmastonmuutoksen hillinnästä tai muutokseen sopeutumisesta.
Kiinnostus heräsi Euroopassa uudelleen
Kiinnostus CCS-tekniikkaan on kuitenkin herännyt uudelleen Euroopassa myös konkreettisesti. Yksi syy kiinnostukseen on se, että monia korkeita lämpötiloja vaativia teollisuuden aloja ei ole mahdollista sähköistää kokonaan, sanoo kansainvälisen energiajärjestö IEA:n kestävyys- ja teknologiajohtaja Mechthild Wörsdörfer .
Euroopassa on hänen mukaansa ainakin kuusi pilottiprojektia, mutta kustannusten leikkaamiseksi tekniikkaa on saatava skaalattua isommaksi.
– Tahto on olemassa. Vaikeutena on yhä hiilidioksidin varastointi, mutta mahdollisesti sekin kehittyy ja halpenee.
EU:ssa ratkaiseva puolivuotiskausi
EU-tasolla on menossa energia- ja ilmastopoliittisesti hyvin ratkaiseva puolivuotiskausi. – Elämme Euroopassa jännittäviä aikoja. On opittava ajattelemaan uudella tavalla, totesi myös pääministeri Antti Rinne (sd.) avajaispuheessaan.
Puolentoista viikon kuluttua puheenjohtajamaa Suomelta tulee seitsemän vuoden budjettiesitys. Paquet sanoi olevansa tyytyväinen, että asia on tässä vaiheessa juuri Suomen käsissä.
– Budjetti ei ole ratkaisu kaikkeen, mutta se on polkaisee muutoksia käyntiin. Kymmenen päivän kuluttua näemme, kuinka kunnianhimoinen EU voi olla – ei vain tavoitteiden, vaan myös niiden toteuttamisen kanssa. Joulukuussa yritetään Suomen johdolla päästä sopuun hiilineutraalista EU:sta vuonna 2050. Maaliskuussa puolestaan komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee mittavan Green Deal -paketin.
Samalla pitäisi päästä poliittisellakin tasolla konkreettiseen keskusteluun.
– Green Deal tuo yhteen eri elementit, joita tarvitaan vuoden 2050 tavoitteeseen pääsemiseksi oikeudenmukaisella tavalla, Juul-Jørgensen summaa.
Vauhti ei vielä päätä huimaa
Massiivinen muutos vaatii asiantuntijoiden mukaan politiikan, tutkimuksen ja teollisuuden tiukkaa yhteistyötä, jota on tehtävä entistä enemmän myös yritysten ja valtioiden sekä eri teollisuudenalojen välillä.
Juuri tähän Helsingissä vielä perjantaina jatkuva konferenssi ja koko SET Plan keskittyy.
Tekemistä riittää, sillä esimerkiksi viime vuonna EU:n päästöt pienenivät alle kaksi prosenttia, mikä on kaukana Pariisin ilmastosopimuksen vauhdista. – Kahden viikon kuluttua julkaistaan uusi raporttimme. Siinä kerrotaan, että olemme taas rikkoneet ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien ennätykset, huomautti Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääjohtaja Petteri Taalas .