Agris-hanke löysi esimerkiksi tapoja vähentää vesistöjen rehevöitymistä.
Sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä voidaan vähentää, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke). Vähentämismahdollisuus on noin 35–50 prosenttia riippuen tuotetun biokaasun hyödyntämistavoista. Kehitetyt toimintamallit vähentävät myös vesistöjä rehevöittäviä päästöjä ja parantavat sikatilan ravinne- ja energiatasetta.
Uudet toimintamallit kehitettiin Ukipoliksen, Syken ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) Agris-hankkeessa.
Hanketta vetänyt projektipäällikkö Teija Paavola Ukipoliksesta kertoo STT:lle, että nykytilanteessa toimitaan aika suoraviivaisesti. Monimuotoisempaan toimintaan eli erilaisten toimintojen yhdistämiseen siirtyminen vähentää sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä merkittävästi.
Hänen mukaansa fosforilannoituksen muutos vähentää myös vesistökuormitusta eikä toimintamalli aiheuta tilalle lisäkustannuksia,
Tutkituissa toimintamalleissa yhdistettiin energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys ja ympäristövaikutusten minimoiminen. Lisäksi selvitettiin viljelykiertojen ja kehittyneen lannankäsittelyä vaikutuksia maaperän hiilitaseeseen.
Päästöt hallintaan erilaisilla toimilla
Nurmen lisääminen viljelykiertoon, lannan prosessointi biokaasulaitoksessa yhdessä kasviperäisten massojen kanssa sekä mädätteen erottaminen neste- ja kuivajakeeseen mahdollistavat tilan omassa kierrossa olevien ravinteiden tehokkaamman hyödyntämisen ja vähentävät fosforihuuhtoumaa. Typen haihtumisen minimoimiseksi ravinnetuotteet on varastoitava katetuissa varastoissa, nestejakeet levitettävä sijoittamalla ja kuivajakeet mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Näillä toimilla hallitaan myös ammoniakkipäästöjä.
Metaanipäästöjen vähentämiseksi lanta on käsiteltävä biokaasulaitoksessa tuoreena ilman välivarastointia ja viipymän kaasunkeräyksen piirissä on oltava riittävä.
Nykytiedon valossa monimuotoinen toiminta ei vielä tehnyt pelloista hiilinieluja. Siksi tutkijoiden mukaan tarvitaankin vielä lisää tutkimustietoa maaperän hiilivaraston muutosnopeuteen vaikuttavista toimista.
Agriksen päärahoittaja oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.