Lopun työaikansa terveyskeskuslääkärit käyttävät muuhun potilastyöhön ja esimerkiksi kokouksiin.
Terveyskeskusten lääkäreiden työajasta noin puolet kuluu varsinaiseen potilaiden vastaanottoon.
Lopun työaikansa lääkärit käyttävät muuhun potilastyöhön, kuten reseptien uusimiseen, lausuntoihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon ja neuvolatyöhön. Aikaa vievät myös puhelinasiointi ja kokoukset.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveyskeskuksille tekemästä kyselystä. – Terveyskeskuslääkärin vastuulla on paljon muutakin kuin avosairaanhoito, ja lääkärin näkökulmasta työn monipuolisuus on vetovoimatekijä. Yksittäisen lääkärin vastaanottotyöhön käyttämää aikaa ei voi kovin paljon kasvattaa ilman, että työn vetovoima kärsii, sanoo THL:n ylilääkäri Anu Niemi .
Hallitusohjelmassa puhutaan kiireettömän hoidon viikon hoitotakuusta. Tämän lupauksen on laskettu täyttyvän, jos terveyskeskuksiin saadaan tuhat uutta lääkäriä.
Niemi tähdentää terveyskeskuslääkäreiden mahdollisimman monipuolista työnkuvaa vastaisuudessakin.
– Jos suunnitellun tuhannen uuden lääkärin työpanos kohdennetaan vastaanottoihin, se pitää tehdä kestävällä tavalla niin, että työnkuvat ovat mahdollisimman monipuoliset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkärit voivat tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä.
Terveysasemien henkilöstöstä lähes puolet on kyselyn mukaan sairaan- ja terveydenhoitajia. Lääkäreiden osuus on vajaat 40 prosenttia. Heistä lähes puolet on lääkärikoulutuksen eri vaiheissa. – Etenkin suurten järjestäjien terveysasemilla on huomattavan paljon lääkäreitä, jotka ovat koulutuksen eri vaiheissa ja jotka työskentelevät samassa paikassa lyhimmillään vain muutamia kuukausia. Tämä on hoidon jatkuvuudelle erittäin hankalaa ja rassaa sekä potilaita että lääkäreitä, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Vesa Syrjä .
Noin 25 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Pienten järjestäjien terveysasemilla ja ulkoistetuilla terveysasemilla suurin ryhmä ovat yleislääkärit, joilla ei ole erikoislääkärikoulutusta.
– Erikoislääkäreitä pitäisi olla enemmän, Niemi toteaa.
Terveysasemien ulkoistuksissa on kyselyn perusteella suuria alueellisia eroja. Suurimmat ulkoistukset on tehty Länsi-Pohjan eli Kemi-Tornio -seudun sairaanhoitopiirissä, jossa lähes 90 prosenttia ihmisistä asuu ulkoistettujen terveysasemien alueella.
Kaikkiaan suomalaisista lähes kahdeksan prosenttia asuu alueella, jossa perusterveydenhuollon palvelut on ulkoistettu.
– Osuus on noussut viime vuosina. Vuonna 2015 lukema oli hieman yli 5 prosenttia. Etenkin pienet järjestäjät ovat ulkoistaneet palveluitaan. Syynä on usein se, ettei lääkäreitä ole saatu palkattua, Syrjä sanoo.
THL:n Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt -kysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Kaksiosainen kysely lähetettiin Manner-Suomen 133 terveyskeskukselle toukokuussa.
Terveyskeskusten johdon vastausprosentti hipoi sataa. Terveysasemien operatiiviselle johdolta saadut vastaukset kuvaavat 445 terveysaseman toimintaa. Tämä on noin 87 prosenttia Suomen terveysasemista.