Työllisyysaste voi olla 73 prosenttia vuonna 2022. Hallituksen tavoittelema 75 prosenttia ei ole aivan mahdoton päämäärä.
Lähitulevaisuus ei näytä hääppöiseltä. Suomen talouden korkeasuhdanne on päättymässä, ja ensi vuonna kasvu notkahtaa muun maailman mukana. Näin ennustaa Suomen Pankki. Tiistaina aamupäivällä pidetyssä tiedotustilaisuudessa ennustepäällikkö Meri Obstbaum varoitteli maamme talouden kasvavan ensi vuonna kenties vain 0,9 prosenttia. Vielä kesäkuussa Suomen Pankki ennusti ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua.
– Edellytyksiä nousulle kuitenkin on, sillä maailmantalouden ennakoidaan jatkossa virkistyvän. Vuodelle 2022 ennustamme Suomeen 1,3 prosentin kasvua, Obstbaum totesi.
– Vaikka kasvu Suomen vientimarkkinoilla on hidastunut, sen uskotaan siis vähitellen piristyvän.
Rehn kehui työllisyystavoitetta
Antti Rinteen (sd.) hallitus asetti kesäkuussa tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistamisen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Sama päämäärä on myös Sanna Marinin (sd.) hallituksella.
Suomen Pankin ennusteen mukaan tavoite ei ole katteeton. Pankki ennakoi työllisyysasteen olevan vuonna 2022 noin 73 prosenttia. Suuresta muutoksesta ei silti ole kyse, sillä lokakuun lopun tilaston mukaan luku on nyt 72,8 prosenttia. – Tavoite on perusteltu julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta, pääjohtaja Olli Rehn totesi.
– Sen jälkeen on syytä pyrkiä vielä korkeampaan, hyvään pohjoismaiseen tasoon.
Rehnin mielestä työllisyyden paranemisen edellytyksiä on syytä kohentaa useilla samaan suuntaan vaikuttavilla toimilla. Keskeisiä tekijöitä ovat hänen mukaansa tarjontaa kasvattavat rakenteelliset uudistukset, kustannuskilpailukyvyn parantaminen ja työmarkkinoiden kohtaamisongelmien purkaminen.
Saksan päästävä nousuun
Riskejä ja uhkia Suomen talouskehitykselle joka tapauksessa riittää.
Suomen Pankin ennusteen mukaan sellaisia ovat muiden muassa väestön ikääntyminen ja työn tuottavuuden hidas kasvu. Jälkimmäiseen vaikuttaa muun muassa talouden palveluvaltaisuus.
Kansainvälisiä epävarmuustekijöitä ovat lisääntynyt protektionismi ja hidas kasvu Suomen vientimarkkinoilla. Meri Obstbaum muistutti, että jos esimerkiksi Saksan heikentyneet näkymät eivät odotetulla tavalla piristy, Suomen ennustetta pitää säätää nyt esiteltyä synkempään suuntaan.
Danske Bankin ennuste positiivisempi
Myös Danske Bank julkaisi talousennusteensa tiistaina. Se hieman nosti kasvuennustettaan, sillä talouden kasvu on jatkunut tänä vuonna odotettua vahvempana. Pankki ennustaa nyt Suomen taloudelle ensi vuodelle 1 prosentin ja jo seuraavalle vuodelle 1,4 prosentin kasvua.
Danske Bankin mukaan taantuma vältetään, jos kotitalouksien kantokyky kestää maailmantalouden virkoamiseen saakka. Nyt kotitalouksia suosivat matalat korot ja paraneva ostovoima.
Suomen Pankki sen sijaan totesi kuluttajien luottamuksen olevan laskussa, mikä heijastuu yksityiseen kulutukseen negatiivisesti. Samalla säästämisaste on noussut.