Yhdysvalloissa ei ole vaadittu jälkikäteen isoja muutoksia esimerkiksi vakavien onnettomuuksien hallintaan, toisin kuin Suomessa. Ruotsi ja Saksa ajoivat alas nelikymppisiä reaktoreja, meillä keskustellaan toistaiseksi 60 vuoden käyttöiästä.
Euroopassa suljettiin vuodenvaihteessa kaksi ydinreaktoria taloudellisista ja poliittisista syistä. Ruotsissa ajettiin alas 44-vuotias Ringhals 2 ja Saksassa vasta 35 vuotta tuotannossa ollut Philippsburg 2.
Monissa muissa maissa suunta on täysin toinen, ja vanhoille laitoksille mietitään yhä pidempää käyttöaikaa.
Suomessa keskustelua käydään ainakin virallisesti vasta 60 vuodesta.
Yhdysvalloissa ydinturvaviranomainen myönsi sen sijaan joulun alla maailman ensimmäiset, 80 vuoden käyttöiän mahdollistavat luvat. Ne annettiin Floridassa toimivia Turkey Point 3 ja 4 -reaktoreja operoivalle Florida Power & Light -energiayhtiölle (FPL).
Neljä käsittelyssä, pariakymmentä odotetaan
Yhdysvaltojen energiaministeriön (DOE) mukaan maassa on 96 energiantuotannossa toimivaa ydinreaktoria, joiden keski-ikä on noin 40 vuotta.
Ydinvoimaviranomaiset myöntävät uusille laitoksille aluksi 40 vuoden luvan, ja jatkoa voi hakea 20 vuodeksi. Lähes kaikilla maan reaktoreilla onkin jo voimassaoleva jatkolupa.
Nyt viranomainen on myöntänyt ensimmäiset, 80 vuoteen ytltävät jatkolupien jatkoluvat.
– Pohjan jatkoluville loivat FPL:n merkittävät investoinnit voimaloihin ja turvalliseksi osoitettu toiminta, kehuu Lindsay Robertson FPL:n omistavasta NextEra Energy -yhtiöstä Lännen Medialle.
Neljän muun yhdysvaltalaisreaktorin 80-vuotista käyttöä koskevat hakemukset ovat parhaillaan käsittelyssä, ja DOE:n mukaan hakemuksia odotetaan jo nyt ainakin parillekymmenelle reaktorille.
“Periaatteellista estettä ei ole”
Myös Euroopassa on puhuttu ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamisesta pidempään kuin 60 vuotta. Syyksi on esitetty uusien hankkeiden vaikeuksien ohella ilmastotavoitteita ja kasvavaa sähköntarvetta.
– Jos laitokset voidaan katsoa turvallisiksi, niin mitään periaatteellista estettä laitosten alkuperäistä suunnitelmaa pitemmälle käyttöiälle ei ydinturvallisuusmielessä ole, sanoo apulaisjohtaja Tomi Routamo Säteilyturvakeskuksesta (Stuk).
Kaikki nykyisin toimivat suomalaislaitokset on suunniteltu 40 vuoden käyttöön. Erilaisten turvamarginaalien vuoksi voimaloiden rakenteille ja laitteille on kuitenkin laskettu suurempia kuormituksia kuin suunnitellun käyttöiän aikana todellisuudessa kertyy.
– Tämä vaikuttaa yhtenä asiana siihen, että laitoksia voidaan käyttää turvallisesti alkuperäistä suunnitelmaa pitempään.
Laitosten ylläpito on tärkeässä osassa, samoin alkuperäisessä suunnittelussa esille tulleiden ongelmien ratkaiseminen.
Yhdysvalloissa isoja muutoksia ei vaadita
Routamo korostaa, että turvallisuustarkastelussa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutta. Tämän suhteen jatkoluvitus on eri maissa erilainen.
Suomessa lähtökohtana on jatkuva parantaminen.
– Tämä tarkoittaa, että laitoksia on tarvittaessa parannettava ja laitoksia käyttävän organisaation parannettava toimintaansa sen mukaisesti, mikä on uusimman tiedon valossa mahdollista saavuttaa mielekkäällä tavalla, Routamo selvittää.
Laitoksilta voidaan edellyttää merkittäviäkin parannuksia jo luvan voimassaoloikana.
– Yhdysvalloissa menettely ei ole näin joustava viranomaisnäkökulmasta, vaan laitoksia arvioidaan enemmän niiden alkuperäiseen suunnitteluperusteeseen verrattuna.
Suomessa on edellytetty jälkikäteen muun muassa muutoksia vakavien reaktorionnettomuuksien hallintaan. Taustalla vaikuttivat muun muassa Fukushiman onnettomuus ja sen jälkeen koko EU-alueella toteutetut ydinvoimaloiden stressitestit.
– Vastaavanlaisia muutoksia ei ole edellytetty yhdysvaltalaisilta laitoksilta.
Kaikkea ei voi vaihtaa
Ydinvoimaloissa on rakenteita ja laitteita, joita on käytännössä mahdotonta vaihtaa. Ne saattaisivat pitkän käyttöiän aikana muodostua turvallisuuden pullonkaulaksi.
Turkey Pointissakin viranomaiset tutkivat jatkolupakäsittelyssä erityisen huolellisesti esimerkiksi reaktoripaineastian tukirakenteita, betonin jännitystiloja ja rakenteiden sisällä tai maan alla kulkevia putkia.
Käytännössä ydinvoimaloiden “eläkeikä” tulee silti todennäköisemmin vastaan taloudellisista kuin teknisistä syistä. Nämä tosin kulkevat käsi kädessä.
Raha saattaa ratkaista ensin
Pelkkä ikä ei ratkaise laitoksen turvallisuutta. Turvallisuusvaatimukset kuitenkin päivittyvät koko ajan, ja niiden täyttäminen voi tulla vanhassa laitoksessa kalliiksi.
– Vanhoja laitoksia ei tietenkään saada uusia laitoksia vastaaviksi, joten aivan kaikkia niiltä edellytettyjä asioita ei vastaavalla tavalla vaadita käyviltä laitoksilta, Routamo toteaa.
Viranomainen valvoo, ettei ero kasva liian suureksi.
– Jossain vaiheessa turvallisuuden takaaminen luultavasti tulee niin kalliiksi, ettei käytön jatkaminen ole enää mielekästä. Tällaisen arvion toiminnan jatkamisesta tekee tietenkin itse luvanhaltija.
Taloudellista arviointia tehnee parhaillaan esimerkiksi Fortum. Yhtiön tulisi pian päättää, hakeeko se jatkoa muutaman vuoden kuluttua umpeutuville Loviisa 1 ja 2 -reaktorien luville.
Teollisuuden Voima sai viime vuonna uudet käyttöluvat Olkiluodon ykkös- ja kakkosreaktoreille. Luvat ovat voimassa vuoteen 2038.