Ulla ja Marko Susimetsän romaanit ovat syntyneet rakkaudesta historiaan ja Alexandre Dumas´n kertomuksiin.
Seikkailua ja jännitystä, huumoria, tarkkaa ajankuvaa sekä kutinsa pitäviä historiallisia faktoja. Siinä on resepti, jolla Kuninkaan rakuunat -romaanisarja on ratsastamassa jo kolmanteen osaansa. Ennen hyppäystä rakuunoiden matkaan Ulla ja Marko Susimetsä olivat kumpikin tahollaan kirjoittaneet useita tieteis- ja fantasianovelleja sekä suomeksi että englanniksi.
Yhteisestä historiallisesta romaanista oli ollut pitkään puhetta, koska molemmat kokivat, että kummallakin oli omat vahvuutensa kirjoittajana. – Useita ideoita palloteltiin ja päädyttiin 1600-luvulle, koska olemme aina olleet musketöörifaneja. Emme kuitenkaan tahtoneet lähteä matkimaan Alexandre Dumas`ta, joten päädyimme 30-vuotisen sotaan ja Ruotsin kuningasta Kustaa II Aadolfia palvelevaan rakuunakomppaniaan, Marko Susimetsä kertoo.
Ystävyyttä ja uskollisuutta
Pariskunta ryhtyi uppoutumaan tausta-aineistoon vuonna 2011 ja kirjoittaminen alkoi neljä vuotta myöhemmin.
Jo ensimmäinen käsikirjoitus herätti kiinnostuksen Otavan kustantamossa, joka ehdotti saman tien romaanisarjan tekemistä. Ensimmäinen osa, Upseerin miekka, ilmestyi 2018 ja Kuriirin viitta viime vuonna. Sarjan kolmas romaani, Salamurhaajan merkki julkaistaan toukokuussa.
Kirjojen keskeisiä hahmoja ovat rakuunaupseeri Josef Svärd, korpraali Tomas Rapir ja ruotumestari Japhet Hammar.
Fiktiivisten henkilöiden lisäksi romaanit vilisevät 1600-luvulla eläneitä todellisia ihmisiä kuninkaista kardinaaleihin ja komentajiin. Myös sotaretkien vaiheet ja tapahtumapaikat noudattelevat historian kulkua.
– Olemme halunneet tehdä kirjoista seikkailullisia, hauskoja ja viihdyttäviä, mutta toivoisimme niiden myös salaa opettavan lukijoitaan, Susimetsät pohtivat.
– Synkkyyttä olemme halunneet välttää, vaikkei sota mikään hauska huviretki olekaan. Keskeisiksi teemoiksi nousevat ystävyys, uskollisuus ja kunniallisuus, aivan niin kuin Kolmen muskettisoturinkin seikkailuissa.
Muuttumaton ihmisluonto
Rakuunoiden seikkailut nielaisevat suurimman osan pariskunnan vapaa-ajasta. 1600-luku oli Euroopassa mullistusten aikaa, jona myös tiede otti suuria askeleita eteenpäin. Niin ajan tapojen, pukeutumistyylien kuin vaikkapa aseistuksen selvittämiseksi on vierailtava museoissa ja kahlattava lähdekirjallisuuden vuoria.
– Kustaa II Aadolf uudisti hyvin paljon 1600-luvun sodankäyntiä sijoittamalla joukkojaan aivan uudella tavalla. Se on asia, johon pitää huolellisesti perehtyä, jos haluaa luoda oikean kuvan taistelukenttien tapahtumista, Marko Susimetsä havainnollistaa.
Menneeseen aikaan sukeltaminen on kiehtovaa, mutta samaan aikaan syntyy myös oivallus, että monessa suhteessa ihmisluonto on pysynyt samanlaisena halki vuosisatojen.
Yhdessä luotu maailma ja sen roolihahmot ovat koukuttaneet kirjoittajansa.
– Erityisen hauskaa on keskustella henkilöistä ja suunnitella kauheuksia heidän päänsä menoksi, Ulla Susimetsä tunnustaa.
– Siinä saattaa aamiaispöydässäkin vierähtää muutama tunti ihan huomaamatta.
Juttu on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 1.2.2020.