Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan uudistus tukee kaikenlaisia perheitä ja on yhdenvertainen perhemuodosta riippumatta. Joustoa ja valinnanvapautta on aiempaa enemmän.
Vanhempainpäivärahaan oikeuttava aika kasvaa yli 14 kuukauteen, ja molemmille vanhemmille asetetaan noin kuuden ja puolen kuukauden kiintiö. Tästä voi luovuttaa toiselle enintään 69 päivää.
Tällaiseen malliin on päätynyt perhevapaauudistusta pohtiva työryhmä.
– Uudistus tukee kaikenlaisia perheitä ja turvaa lapselle yhdenvertaiset vapaat perhemuodosta riippumatta, korostaa valmistelutilannetta esitellyt sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas).
Hän korostaa, että mallissa on huomattavasti enemmän valinnanvapautta ja joustoa kuin nykyisessä järjestelmässä. Tällä halutaan lisätä vanhempien tasa-arvoa ja työn, opiskelun tai yrittämisen yhteensovittamista perhe-elämän kanssa.
Sukupuolineutraali laki ja teksti
Pekonen sanoo nykyistä lainsäädäntöä vanhentuneeksi jopa sanamuodoiltaan. Nyt valmistellaan sukupuolineutraalia lakia, jossa ei puhuta isistä ja äideistä, vaan vanhemmista.
Tästä huolimatta muutoksilla tavoitellaan erityisesti isien vahvempaa roolia perhevapaissa ja näin myös pienen lapsen elämässä. Tällä hetkellä 25 prosenttia isistä ei käytä vapaata lainkaan.
– Nykyisin joustot on sidottu sukupuoleen, Pekonen huomauttaa.
– Nyt saavutettu perheen sisäinen tasajako on olennainen ja iso muutos. Jos isä käyttäisi vain kiintiöidyn jakson, sekin olisi valtava parannus nykytilaan.
Molemmille vanhemmille olisi mallin mukaan kiintiöity 95 päivärahapäivää. Ainoastaan loput 164 päivästä eli 69 päivää voisi halutessaan luovuttaa toiselle.
Lisäksi raskaana oleva vanhempi saisi noin kuukauden mittaisen, työryhmässä raskausrahaksi kutsutun päivärahajakson ennen vanhempainrahakautta.
Työnantajien ja -tekijöiden kustannukset kasvavat
Kolmikantaisessa työryhmässä saatiin yhteisymmärrys mallista, mutta ei sen rahoituksesta. Jatkossakin kustannukset jaetaan työnantajan, työntekijän ja valtion kesken.
– Tämän vuoksi ei voida puhuta yksimielisestä ratkaisusta, Pekonen myöntää.
Karkea kustannusarvio valtiolle on muutamista kymmenistä miljoonista sataan miljoonaan euroon. Hallitus on budjetoinut tähän 25 miljoonaa, eikä tätä ole Pakosen mukaan tarkoitus muuttaa. Niinpä työnantajat ja -tekijät maksanevat kustannuksista enemmän kuin nyt.
– Kyseessä on historiallinen muutos. Pidän tärkeänä, että kaikki osallistumme yhteisen hyvän rakentamiseen.
Valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Liisa Siika-aho korostaa, että kattavat vaikutusarviot tehdään vasta myöhemmin.
– Tällä hetkellä karkea arvio on, että sairausvakuutusmaksu kasvaa 0.15 prosenttiyksikköä, hän kertoo.
Vaikutus työmarkkinoille ehkä joitakin tuhansia
Toinen ristiriitoja herättänyt asia on uudistuksen vaikutus työmarkkinoihin.
Siika-ahon mukaan karkea arvio tässä vaiheessa on se, että työllisistä poistuisi uudistuksen myötä nollasta viiteen tuhanteen henkeä kerrallaan.
– Haarukka asettuu todennäköisesti puolivälin tietämille, hän toteaa.
Ministeri Pekonen kuitenkin korostaa, että uudistuksen keskiössä on lapsen ja perheen etu. Muutoksilla halutaan ennen kaikkea lisätä tasa-arvoa perheissä ja työelämässä.
– Tämä ei ole työllisyyshanke.
Sosiaali- ja terveysministeri painottaa, että perhevapaauudistus tai ylipäätään päivärahojen määrä tai summa eivät ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa perheen ja työelämän yhteensovittamiseen tai esimerkiksi syntyvyyteen.
– Kutsun työnantajia mukaan luomaan entistä perhevapaamyönteisempää työelämää Suomeen.
Voimaan aikaisintaan 2021
Uudistuksen valmistelu jatkuu kolmikantaisessa työryhmässä, ja Siika-ahon mukaan erilaisissa yksityiskohdissa riittää vielä paljon tekemistä. Lisäksi tehdään kattavat vaikutusarvioinnit.
Lainmuutos vaatii yhteensovittamista myös työsopimus- ja varhaiskasvatuslakien kanssa.
Jos työryhmä ei pääse kaikista asioista yksimielisyyteen, lopullinen sana on hallituksella ja eduskunnalla.
Perhevapaauudistus voisi tulla voimaan aikaisintaan ensi vuonna.