Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan yritykset tarvitsevat vähintään 15 miljardilla tukea pysyäkseen pystyssä koronahuojunnassa. Lisäksi hän suosittelee joustoa pakollisiin maksuvelvoitteisiin ja yt-prosessin pikaista nopeuttamista.
Koronaviruspandemia supistaa Suomen bruttokansantuotetta todennäköisesti viidellä prosentilla, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Etlan mukaan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1–5 prosentilla koronaviruksen seurauksena. Taloudellinen vahinko jää vähäisimmäksi, jos Euroopan maat saavat pandemian hallintaan maalis-huhtikuun aikana ja EU-maat elvyttävät koordinoidusti.
Etlan arvion mukaan negatiivisin viiden prosentin supistus on tällä hetkellä kuitenkin todennäköisin vaihtoehto. Etla korostaa, että epävarmuustilanteen takia kyse on vain arviosta.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo Lännen Medialle, että kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan nyt kolme, jotta Suomi säästyy 1990-luvun laman kaltaisilta vaikutuksilta.
– Jos yritykset menevät joukolla nurin, sitä seuraa 90-luvun kaltainen työttömyys. Täytyy muistaa, että jos työttömyys pääsee näin korkeaksi, yhteiskunnalta kestää yhden sukupolven verran eli 20–30 vuotta korjata tilanne, Kangasharju sanoo.
Kangasharjun mukaan hallituksen yrityksille nyt suuntaamat toimenpiteet ovat riittämättömiä.
– Ruotsin tukipaketti yrityksille oli 30 miljardia euroa eli yli kuusi kertaa suurempi kuin se, mistä Suomen hallitus maanantaina puhui, Kangasharju kritisoi.
Hän muistuttaa, että Ruotsi on väkiluvultaan ja bruttokansantuotteeltaan vain kaksi kertaa suurempi maa kuin Suomi. Tukipaketit ovat siis epäsuhdassa.
– Suomi tarvitsee vähintään 15 miljardia euroa yritysten pystyssä pitämiseen, mikä on kolme kertaa enemmän kuin maanantaina luvattiin. Uskon, että hallitus tulee pikapuoliin ilmoittamaan lisätoimista.
Kolme toimenpidettä yritysten tueksi
Yrityksille lisää tukea. Tämä on ensimmäinen Etlan suosittelema toimenpide talouselämän turvaamiseksi.
Tämä tarkoittaa maksuajan pidentämistä eli likviditeetin turvaaminen, ettei yritysten kassavarat lopu kesken.
– Tätä tukea tarvitaan valtiolta, Euroopan keskuspankilta, Finveralta ja ennen kaikkea Suomen pankeilta, jotka lainoittavat kotimaisia yrityksiä, Kangasharju listaa.
Toiseksi yritykset tarvitsevat apua kustannusten vähentämiseen, sillä kaikista kuluista ne eivät pääse omin voimin eroon, vaikka asiakkaat kaikkoavat.
– On tehtävä ratkaisuja, minkä verran ennakkoverojen ja esimerkiksi työnantajamaksujen maksamista voidaan siirtää.
Lisäksi Etla peräänkuuluttaa nopeita toimia yt-prosessin nopeuttamiseksi, sillä lomautukset ovat yritysten tapa reagoida shokkeihin. Nykyisellään pienet yritykset voivat lopettaa palkanmaksun kahden viikon varoajalla ja yli 30 hengen yritykset kuuden viikon varoajalla.
– Jos yt-neuvottelut kestävät kuusi viikkoa, niin niiden päättyessä virusepidemia on mahdollisesti jo ohi, Kangasharju toteaa.
– Prosessia on nopeutettava yritysten pelastamiseksi. Jos valmiuslaki ei salli tätä, niin muutos vaatii ehkä nopean lainmuutoksen.
Kolme skenaariota
Etla on laatinut kolme skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Tällä hetkellä heikoin skenaario näyttää todennäköisimmältä.
Heikomman talouskehityksen skenaariossa Suomen bruttokansantuote supistuu viisi prosenttia tänä vuonna. Talouden supistuminen koko vuoden 2020 aikana olisi pahimmillaan runsaat puolet finanssikriisin vuoden 2009 aikana tapahtuneesta bkt:n pudotuksesta.
Toiseksi heikoimmassa tilanteessa bruttokansantuote supistuisi kolme prosenttia. Yksityiseen kulutukseen tämä vaikuttaisi rajusti, se supistuisi ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 30 prosenttia, jonka jälkeen se alkaisi hiljalleen kasvaa.
Parhaassa tapauksessa bruttokansantuote putoaisi prosentin verran.