Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sikainfluenssan aikaan kriisikokouksissa istunut ex-kansliapäällikkö ihmettelee keskustelua "nyrkistä", koska sellainen on jo olemassa

Entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen muistuttaa, että ministeriöiden kansliapäälliköiden tehtävänä on toimeenpanna poliittisia päätöksiä myös koronakriisissä. Samoin toimittiin sikainfluenssapandemian aikaan. Virtasen mielestä Covid-19-koordinaatioryhmän vahvistamista tai erillistä operaatiokeskusta ei olisi tarvittu, jos virkamiesjohtoa olisi käytetty tehokkaasti hyväksi.

Kansliapäälliköt ovat jo vuosikymmenien ajan hoitaneet asiat niin, että poliittiset päätökset pannaan toimeen koordinoidusti. Julkisuudessa puitu, tasavallan presidentti Sauli Niinistön ehdottama “nyrkki” on siis jo olemassa, sanoo entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen.

– Poliitikkojen tehtävä on tehdä poliittiset päätökset ja virkamiesten tehtävä toimeenpanna niitä. “Nyrkin” tehtävä on nimenomaan toimeenpanopuoli, Virtanen sanoo Lännen Medialle.

– Ei ministereiden tehtävä ole soitella lentokentille tai sinne sun tänne, että tehkää sitä tai tätä. Nimenomaan se on virkamiesten tehtävä, kun poliittinen päätös on tehty.

Virtanen kertoi hämmästyksestään ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien

mielipidepalstalla lauantaina.

Kansliapäälliköt koordinoivat toimia sikainfluenssan aikaan

Eri ministeriöiden kansliapäälliköt muodostavat valtionhallinnon ylimmän virkamiesjohdon.

Sikainfluenssan leviämisen aikaan 2000-luvun lopussa Virtanen oli yksi kansliapäälliköistä, jotka kokoontuivat käsittelemään pandemiaa ja siihen varautumista useaan otteeseen.

– Kutsuttiin THL:n ja muiden tahojen parhaat asiantuntijat kertomaan, mitä pitää tehdä. Se oli käytännössäkin tällainen “nyrkki”, josta on ollut puhetta. Siellä olivat, kuten Niinistö esitti, paikalla kaikki toimeenpanijat sekä maan parhaat sikainfluenssa-asiantuntijat, Virtanen kertoo.

– En ymmärrä, mitä sen päälle edes voitaisiin tarvita. Nimenomaan sikainfluenssassa tämä kokeiltiin ja käytiin läpi ihan viimeisen päälle.

Virtasen mukaan myös hallituksen koronaviruspäätösten toimeenpanoa varten ovat ministeriöiden kansliapäälliköt, joiden johdossa on “maailman paras virkamieskunta”.

– Kansliapäälliköillä on vakituinen kokoontuminen kerran kuussa tai vähän päällekin. Se on olemassa oleva ja erittäin tehokas organisaatio.

Koronakriisin johto “sillisalaattia”

Koronakriisiä on johdettu useista eri pöydistä. Päävastuu koordinoinnista on ollut pääministerin valtiosihteerin Mikko Koskisen johtamalla Covid-19-koordinointiryhmällä, johon kuuluivat viime viikkoon asti kuuden ministeriön valmiuspäälliköt ja kansliapäälliköt sekä THL:n asiantuntija.

Aikaisemmin kriisitoimia ovat suunnitelleet myös ministeriöiden kansliapäälliköiden työryhmä, ministeriöissä turvallisuuskysymyksiä johtavien valmiuspäälliköiden ryhmä ja ministerien ykkösavustajien eli poliittisten valtiosihteerien ryhmä. Mukana ovat olleet myös valtiojohtoa kokonaisturvallisuuden kysymyksissä avustava turvallisuuskomitea sekä hallitukselle ja viranomaisille raportoiva valtioneuvoston kanslian tilannekeskus.

Viime viikolla koordinaatioryhmää laajennettiin, ja nyt siihen kuuluvat kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt, valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen, valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, yksikön päällikkö, tila- ja virastopalveluista vastaava Heikki Hovi sekä asiantuntijana THL:n johtaja Mika Salminen. Ministeriöiden valmiuspäälliköt ja -sihteerit ovat ryhmän tukena.

Tarkoitus on koordinoida ministeriöiden yhteistyötä ja purkaa “siilomaista” valmistelua.

Lisäksi tilannekuvan parantamiseksi valtioneuvoston kansliaan on perustettu operaatiokeskus, jonka tehtävänä on pitää yllä kokonaiskuvaa hallituksen päätösten toimeenpanon etenemisestä. Tilannekeskus on nyt valjastettu suurilta osin koronakriisin seuraamiseen.

Erkki Virtasen mukaan koronakriisin johtaminen on näyttänyt “jossain määrin sillisalaatilta”.

– Jos kansliapäälliköitä ja koko virkamieskaartia olisi käytetty tehokkaasti hyväksi, tämmöistä ei olisi tarvittu eikä tarvita nytkään, Virtanen toteaa.

– Mitään perustetta tai tarvetta minkään ylimääräisen olemassa olevan tilannekuva-menettelyn ja kansliapäällikkökunnan toimeenpanovallan suhteen en keksi. Pikemminkin niistä saattaa olla haittaa, kun suhteet menevät sekaisin.

Virtasen mielestä kriisijohtaminen on kuitenkin sujunut hallitukselta olosuhteisiin nähden hyvin.

– Tietysti aikanaan, kun kaikki on ohi, voidaan arvioida, onko tehty virheitä.