Vasemmistoliiton esitys 100 euron hyvinvointisetelistä sai ristiriitaisen vastaanoton. Kokoomus haukkui, osa ekonomisteista haluaisi kokeilla.
Maksavatko koronarajoitukset viikossa 1,2 vai 1,5 miljardia euroa miinuksena bruttokansantuotteeseen vai jotain muuta?
– 1,5 miljardia euroa on valistunut arvaus, jonka taustalla on selkeä laskentakaava, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava ekonomisti Sami Pakarinen.
Suomessa on julkisuudessa esitetty ainakin kahta lukua koronalaskun hinnasta. EK:n lisäksi Keskuskauppakamari on laskenut hintaa ja saanut arvioksi 1,2 miljardia euroa viikossa.
Molemmat nojaavat samaan laskentalogiikkaan. EK:lla on hieman synkemmät laskentaoletukset kaavassaan elinkeinoelämän aktivititeetista.
Molempien taustalla on OECD:n (Kansainvälinen talouden ja kehityksen yhteistyöjärjestö) arvio, että jäsenmaissa jokainen koronapandemian aiheuttama yhteiskunnan sulkeutumisen kuukausi voi maksaa noin 2 prosenttia menetettyä talouskasvua vuositasolla.
EK:n laskentakaava menee niin, että normaalitilanteen bkt-kertymää alennetaan sen vuoksi, että talouden käyntiaste on rajoitustoimien vuoksi alhaisempi. Teollisuudessa se oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 78 prosenttia. Laskentamallissa oletus on, että koko talouden käyntiaste olisi 70 prosenttia.
– Kukaan ei voi tietää varmasti, mutta arvioita voi esittää. Erityisesti palvelujen osalta arviointi on vaikein. Sen osuus yritysten arvonlisäyksestä on 60 prosenttia, sanoo Pakarinen.
Laskentamallista tulee tulokseksi, että 70 prosentin käyntiasteella bkt:n alenema on 2,5 prosenttia kuukaudessa. Se tarkoittaa vuotuisesta bkt:sta laskettuna 1,5 miljardin euron miinusta viikossa.
– Kun arvioiden vaihtelu on 1–1,5 miljardissa eurossa, voisi sanoa, että 1,5 miljardia on valistunut arvaus, sanoo Sami Pakarinen.
Tiekartta ennen kuin rahaa ryhdytään jakamaan
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitti vappupuheessaan, että kaikille suomalaisille annettaisiin 100 euron elvytysseteli, jonka voisi käyttää musiikkitapahtumaan, ravintolassa tai kampaamossa.
Anderssonin esityksen hintalappu on 270–550 miljoonaa euroa siitä riippuen, annetaanko se jokaiselle kotitaloudelle tai jokaisella suomalaiselle. Todellisia vaikutuksia ei ole aivan helppo arvioida.
Sami Pakarinen epäilee, menisikö koko potti kulutukseen, kun ainakin osalle kotitalouksista on kertynyt “rekyyliä” rajoitusten jälkeistä kulutusta varten ilman elvytysseteliäkin.
– Tärkeysjärjestys on siinä mielessä pielessä, että ensin tarvittaisiin tiekartta ulos rajoitustoimista. Vasta se palauttaa kuluttajien ja yrittäjien luottamuksen. Rahan jakamisella on vaikutusta vasta sitten, sanoo Pakarinen.
Kun esityksen tekee yhden hallituspuolueen puheenjohtaja, esitys on tietysti poliittinen viesti kannattajille. Siihen tarttuikin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen, joka kommentoi esitystä Twitterissä.
– Satasen saa ja satasen antaa sama henkilö, suomalainen. Taskusta toiseen. On eri juttu, jos sen käyttö on sidottu johonkin tarkoitukseen, kommentoi Vartiainen tweetissään.
Tänään Anderssonin esitykseen on tarttunut moni kokoomuksen kansanedustaja.
Sinuhe Wallinheimo (kok.) kysyy, miksi ei laskettaisi työn verotusta 100 eurolla.
– Vasemmistolaisessa logiikassa 100 euroa helikopterirahana kaikille elvyttää taloutta, mutta jos sama tehdään työn verotuksen laskuna, niin se ei enää elvytäkään vaan heikentää hyvinvointivaltiota, sanoo Wallinheimo.
“Hyvä, jos menee suoraan kulutukseen”
Osassa ekonomistikuntaa Anderssonin esitys saa myös kannatusta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki twiittasi, että oikein tehtynä satasen jako voisi toimia, koska se kohdistuisi 100-prosenttisesti kulutukseen ja olisi nopeasti vaikuttava.
Palkansaajien keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ohjaisi rahat työttömyysturvan määräaikaiseen korotukseen. Se olisi Kaukorannan mielestä osumatarkkuudeltaan parempi keino. Samaa koronaelvytyskeinoa on esittänyt SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.