Pelastakaa Lapset ry varoittaa, että koronakriisin poikkeusoloista voi seurata monelle lapselle pitkäaikaisia psyykkisiä vaikeuksia, kuten masennusta. Kun peruskoulut avataan Suomessa ensi viikolla, erityisesti koulujen oppilasterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen tarvitaan resursseja.
Koronaviruksesta johtuva eristys voi aiheuttaa lapsille pitkäaikaista ahdistusta. Tämä selviää kyselytutkimuksista, joihin on ottanut osaa yli 6 000 lasta ja vanhempaa Yhdysvalloissa, Saksassa, Suomessa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Kyselyt ovat Pelastakaa Lapset -järjestön toteuttamia tai se on ollut niissä osallisena.
Ahdistuneisuutta tuntee lähes neljäsosa lapsista, joiden elämään koronaepidemia vaikuttaa eristäytymisenä, sosiaalisten kontaktien rajoittamisena ja koulujen sulkemisena. Jopa 65 prosenttia kyselyihin osallistuneista lapsista kärsii pitkästymisen ja eristäytymisen tunteesta.
Suomessa yhteiskyselyyn osallistuneista lapsista ja nuorista 72 prosenttia ilmoitti kokevansa ahdistunutta oloa ja 56 prosenttia sanoi tuntevansa väsymystä.
Lapsille tukea, kun kouluihin palataan
Suomen peruskouluissa palataan lähiopetukseen 14. toukokuuta lähes kahden kuukauden etäopetuksen jälkeen. Pelastakaa Lapset ry vaatii, että kaikille lapsille on oltava tarjolla tukea ja palveluita heti rajoitusten purkamisen jälkeen.
– Suomessa on varmistettava, että nyt kun rajoituksia puretaan, koulujen sulkemisen aikana piiloon jääneet lastensuojelun tarpeessa olevat lapset ja näiden perheet saavat tarvitsemansa tuen. Tämä vaatii resursseja erityisesti koulujen oppilasterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen, sanoo Pelastakaa Lasten ylilääkäri Kirsi Kettunen tiedotteessa.
– Mikäli rajoitustoimenpiteitä vielä tultaisiin tarvitsemaan tulevaisuudessa, on tärkeää, että päiväkotien ja koulujen sulkeminen on aivan viimeisenä listalla.
Kettusen mukaan lasten ja nuorten koulunkäyntiin, oppimiseen, leikkiin ja harrastuksiin tulee suunnata lisää huomiota, resursseja ja tukea. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja perheet tulevat tarvitsemaan lisätukea rajoitusten purkamisen yhteydessä ja mahdollisesti vielä pitkää jälkihoitoa piiloon jääneiden tarpeiden tullessa esille.
– Lapsilla ja nuorilla erilaiset oireet, kuten äkillinen käyttäytymisen muutos, epätavallisen pitkään jatkuva surullisuus, liiallinen murehtiminen, keskittymiskyvyn puute, univaikeudet, väsymys ja uupumus, on tunnistettava varhaisessa vaiheessa, sillä ne saattavat olla merkkinä mielenterveysongelmista, toteaa Kettunen.
Mielenterveysongelmat voivat lisääntyä
Vaikka monet maat alkavat vaiheittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia, useat koulut pysyvät yhä kiinni.
Tämä vaikuttaa Pelastakaa Lasten mukaan lähes 1,3 miljardiin lapseen ja nuoreen ympäri maailmaa. Lisäksi monissa maissa tiukat sosiaaliset rajoitukset pysyvät todennäköisesti voimassa.
Pelastakaa Lapset korostaa, että tämä asettaa erityisen haavoittuvaan asemaan sellaiset lapset ja nuoret, jotka ennestään elävät vaikeissa perheoloissa, joilla on heikko tai olematon tukiverkosto tai joiden perheet kamppailevat toimeentulovaikeuksien kanssa.
Tutkimusten mukaan avuttomuuden tunne, yksinäisyys sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja leimautumisen tai läheisistä eroon joutumisen pelko ovat yleisiä epidemiatilanteissa. Pitkittynyt stressi, pitkästyminen, sosiaalinen eristäytyminen ja ulkoleikkien puute voivat lisätä lasten mielenterveysongelmia, kuten ahdistuneisuutta ja jopa masennusta.
Pelastakaa Lapset -järjestön mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen kansainvälisen yksikön johtaja Marie Dahl toteaa tiedotteessa, että vakaissa oloissa elävät lapset selviävät todennäköisesti muita paremmin, Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole yhtä hyvä onni.
– Pitkäkestoinen eristys voi olla tuhoisaa lapsille, jotka elävät köyhyydessä, kokevat kotiväkivaltaa tai ovat muuten haavoittavassa asemassa. Se saattaa aiheuttaa jopa itsemurha-ajatuksia. COVID-19-viruksen mielenterveysvaikutukset saattavat ulottua paljon pandemian kestoa pidemmälle.