Oikeusasiamiehen mukaan sakkovaatimuksille ei ole ollut perusteita, jos kyseessä oli vain yritys ylittää Uudenmaan raja. Koronapandemian takia käyttöön otetun valmiuslain ja sen rajoitusten tulkinnasta on noussut esiin muitakin ongelmia. Rajavartiolaitoksen toiminnasta on kanneltu oikeuskanslerille.
Uudenmaan rajasulun valvonnassa on annettu useita perusteettomia sakkovaatimuksia yrityksistä ylittää maakuntaraja. Asiasta tiedotti eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen tänään maanantaina.
Poliisihallitus kertoo, että poliisin arvion mukaan virheellistä menettelyä koskevia sakkovaatimuksia on 10–20. Poliisi käy läpi sakkovaatimukset ja on yhteydessä niitä saaneisiin henkilöihin sekä syyttäjään.
Poliisihallitus on tänään ohjeistanut poliisilaitokset käymään läpi Uudenmaan liikkumisrajoituksen valvontaan liittyvät ratkaisut ja huolehtimaan virheellisesti ratkaistujen asioiden korjaamisesta.
Lännen Media ei ole tavoittanut sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) kommentoimaan asiaa.
Poliisi sai tiedon säännöksistä kaksi tuntia ennen rajan sulkua
Oikeusasiamies selvitti poliisin sakotuskäytäntöä Uudenmaan rajalla omasta aloitteestaan. Kävi ilmi, että valvontaoperaation linjauksen mukaan kertaalleen käännytetylle henkilölle voitiin antaa sakkovaatimus valmiuslakirikkomuksesta, jos hän pyrkii uudestaan maakuntarajan yli ilman hyväksyttävää syytä.
Rikoslain mukaan rikoksen yrityksestä rangaistaan kuitenkin vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi. Valmiuslakirikkomuksen yritystä ei ole säädetty rangaistavaksi.
– Vakaa tai toistuvakaan yritys ylittää maakuntaraja vastoin valtioneuvoston asetusta ei siten ole ollut rangaistavaa, oikeusasiamies Jääskeläinen toteaa tiedotteessaan.
Uudenmaan maakuntarajan valvonnasta vastasi Helsingin poliisilaitoksen johtama tilanneorganisaatio kymmenillä tarkastuspisteillä rajan välittömässä läheisyydessä.
Poliisihallituksen mukaan Uudenmaan maakuntarajan valvonta oli hyvin laaja ja nopeasti valmisteltu operaatio. Helsingin poliisilaitos sai tiedon sovellettavista säännöksistä vain noin kaksi tuntia ennen kuin sitä alettiin soveltaa.
Syyttäjä tekee lopulliset ratkaisut sakoista
Syyttäjä tekee lopulliset ratkaisut poliisin antamista sakkovaatimuksista. Oikeusasiamiehen mukaan on perusteltua, että syyttäjät käyvät huolella läpi kaikki tapaukset ja varmistavat, että niissä on tehty tai tehdään lainmukainen ratkaisu.
Oikeusasiamies on pyytänyt valtakunnansyyttäjää ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa elokuun loppuun mennessä.
Poliisihallituksen näkemyksen mukaan on tärkeää, että havaitut virheellisyydet selvitetään ja näin varmistetaan kansalaisten oikeusturvan toteutuminen.
– Jos syyttäjän ratkaistavaksi siirtyneissä asioissa havaitaan virheellisyyksiä, poliisilaitoksia on pyydetty olemaan yhteydessä Valtakunnansyyttäjän toimistoon, joka toimii yhteistyötä syyttäjän kanssa edellyttävissä tapauksissa poliisin yhteistyötahona, poliisiylitarkastaja Janne Paavola Poliisihallituksesta toteaa tiedotteessa.
Poliisi valvoi Uudenmaan maakuntarajan ylittävää liikennettä 28.3.–15.4.2020.
Rajoituksen aikana poliisi tarkasti rajalla 549 450 autoilijaa, joista 4 383 käännytettiin takaisin ilman pätevää syytä liikkumiselle. Poliisi antoi 117 sakkovaatimusta ja 159 huomautusta.
Ohisalo: Ei-välttämätöntä matkustamista tulisi edelleen välttää
Epäselvyyksiä on ollut myös sisärajojen valvonnassa. Viime viikolla kävi ilmi, ettei viranomaisilla ole perustuslain mukaan valtuuksia estää Suomen kansalaisia ylittämästä rajaa kumpaankaan suuntaan.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan sallittua on ollut vain välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne. Suomen kansalaisten perustuslaillisesta oikeudesta lähteä maasta ei puhuttu ennen kuin sisäministeri Ohisalolta kysyttiin asiasta Ylen Aamussa 5. toukokuuta.
Sisäministeriön mukaan Rajavartiolaitoksen toiminnasta on kanneltu oikeuskanslerille.
Tiedotteessa kerrotaan, että Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat rajanylityspaikoilla suositelleet ja neuvoneet kansalaisia välttämään kaikkea ei-välttämätöntä liikennettä, jotta vakavan tartuntataudin leviäminen hidastuisi, sekä pyrkineet erityisesti edistämään kansalaisten perusoikeutta hengen ja terveyden suojaamiseksi.
– Rajavartiolaitoksella on tässä tilanteessa ja muulloinkin keskeinen rooli Suomen sisäisen turvallisuuden edistämisessä perusoikeuksia kunnioittaen. Perusoikeuksien toteutumisesta pidetään kiinni viranomaistoiminnassa myös poikkeusoloissa, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa ei-välttämättömiä rajanylityksiä pitää välttää myös jatkossa, vaikka työmatkaliikennettä rajan yli helpotetaan 14. toukokuuta alkaen. Silloin työmatkaliikenne sallitaan sisärajoilla ilman vaatimusta työn välttämättömyydestä.
Viime torstaina valtioneuvosto päätti jatkaa väliaikaisia rajoituksia Suomen rajaliikenteessä 14. kesäkuuta asti. Hallitus antoi maaliskuussa epidemian levitessä suosituksen, ettei ulkomaille pidä matkustaa etenkään vapaa-ajan matkoille. Suositus on edelleen voimassa.
Matkustusrajoitukset “osittain suositusluontoisia”
Sisäministeriön mukaan sisärajavalvonnan palauttamista koskevalla päätöksellä ei ole puututtu perustuslaissa turvattuun liikkumisvapauteen.
Lauantaina saman viestin kertoi myös Rajavartiolaitos:
– Näin ollen valtioneuvoston antamat päätökset ovat osittain suositusluontoisia matkustusrajoitusten osalta ja niiden tarkoituksena on ollut vähentää rajan yli liikkumista pandemian leviämisen hidastamiseksi. Näiltä osin rajatarkastajat ovat ohjein ja neuvoin tukeneet hallituksen tavoitteiden toteutumista.
Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus saapua maahan ja lähteä maasta, ellei hänen matkustusoikeuttaan ole matkustuskiellolla tai muutoin lakiperusteisesti estetty. Vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei kuitenkaan suositella.
“Suositukset laadittu meidän kaikkien turvaksi”
Maanantaina Rajavartiolaitos muistutti, että kansalaisilla on perusoikeus hengen ja terveyden suojaan, minkä vuoksi rajaliikenteen rajoitukset on arvioitu välttämättömiksi vallitsevassa epidemiatilanteessa.
Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri otti kantaa rajanylityksiin maanantaina tiedotteessaan.
– Rajaliikenne Torniossa on kolminkertaistunut ja rajankäyntiä tapahtuu ilman todellista tarvetta perusoikeuksiin vedoten. Nykyiset rajankulkuun liittyvät suositukset on laadittu meidän kaikkien turvaksi. Myös muu liikkuminen on lisääntynyt ja on merkkejä siitä, että ihmiset ovat väsyneet noudattamaan suosituksia, tiedotteessa todetaan.
Väestöpohjaan nähden Länsi-Pohjassa on Uudenmaan jälkeen eniten tautitapauksia Suomessa. Alue sijaitsee aivan Suomen ja Ruotsin rajan tuntumassa.
Koronaepidemian hallitsemiseksi sisärajavalvonta palautettiin tilapäisesti Valtioneuvoston päätöksellä länsirajalle ja Norjan vastaiselle rajalle. Maasta lähteminen ja maahan saapuminen on tällä hetkellä mahdollista ainoastaan ilmoitettujen rajanylityspaikkojen kautta.
Ongelmia myös kokoontumisrajoitusten valvonnassa
Oikeusasiamiehen mukaan myös kokoontumisrajoitusten valvontaan liittyy oikeudellisia ongelmia.
Poliisi on alkanut valvoa kesäkuun alkuun asti asetetun kymmenen hengen kokoontumisrajoituksen noudattamista, mistä Poliisihallitus on antanut ohjaavan kirjeen.
Oikeusasiamies selvittää esimerkiksi sitä, onko poliisi tulkinnut aluehallintovirastojen kokoontumisrajoituksia koskevia päätöksiä perusteettoman laajasti, mihin poliisin toimivaltuudet tässä perustuvat ja olisiko lakimuutoksille tarvetta.
Oikeusasiamiehen muistion mukaan herää kysymys siitä, mihin Poliisihallitus katsoo perustuvan sen, että aluehallintovirastojen päätösten valvominen on poliisin tehtävä.
Oikeusasiamies on pyytänyt sisäministeriötä hankkimaan Poliisihallituksen selvityksen ja antamaan oman lausuntonsa. Hän on varannut myös oikeusministeriölle tilaisuuden antaa asiassa lausuntonsa.
Päivitetty 11.5. klo 18.25: Lisätty tietoja ja sisäministeri Maria Ohisalon kommentteja sisäministeriön tiedotteesta.