Helsingin yliopiston spinout-yhtiö Valo Therapeutics kehittää Covid-19 -rokotteen ohella valmiuksia tuleviin koronaviruspandemioihin. Sen rokote ei pyri vain immuniteettiin, vaan myös taudin hoitoon.
Helsingin yliopiston spinout-yhtiö Valo Therapeutics kehittää Covid-19 -rokotteen ohella niin sanottu pan-koronarokotetta eli valmiuksia tuleviin koronaviruspandemioihin. Sen rokote ei pyri vain immuniteettiin, vaan myös taudin hoitoon.
Suomessa tutkitaan koronavirusrokotetta ainakin kolmessa toisistaan erillisessä tutkimushankkeessa.
Julkisuudessa on kuitenkin puhuttu käytännössä vain kahdesta tutkimuksesta: Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisestä sekä Tampereen yliopiston rokotetutkimuksesta. Kumpikin on prekliinisessä vaiheessa, eivätkä esimerkiksi eläinkokeet ole vielä alkaneet.
Näitä tutkimuksia ei vielä näy koronarokotetutkimuksia koordinoivan maailman terveysjärjestö WHO:n ylläpitämällä rokotenkandidaattien listalla.
– Syytä en tiedä, kommentoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri ja maailman terveysjärjestö WHO:n rokotussuosituksia antavan asiantuntijaryhmän jäsen Hanna Nohynek Lännen Medialle.
Sen sijaan listalta löytyy ainoana suomalaisena Covid-19 -rokotetutkimuksena Valo Therapeuticsin hanke. Kyseessä on Helsingin yliopiston niin sanottu spinout-yhtiö, joka kaupallistaa yliopistossa kehitettyä teknologiaa.
Suomessa tästä rokotehankkeesta ei ole kuitenkaan kerrottu juuri lainkaan ainakaan suurelle yleisölle. Hanke ei myöskään ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedossa.
– Roolistamme on ehkä ollut epäselvyyttä, pohtii yhtiön perustaja, Helsingin yliopiston farmaseuttisten biotieteiden osaston professori Vincenzo Cerullo Lännen Medialle.
Tappajasolut töihin
WHO:n listassa on nyt noin 120 koronavirusrokotteeseen tähtäävää tutkimushanketta. Lista on päivitetty viimeksi maanantaina.
Kliinisessä eli ihmisillä tehtävien testien vaiheessa olevia hankkeita on kahdeksan ja prekliinisessä vaiheessa olevia 108. Tästä huolimatta Valo Therapeutics on siis ainoa listalla mainittu, Suomessa tutkimusta tekevä taho.
Tutkimusta tekevät yhdessä Valo Therapeutics ja sen perustajan Vincenzo Cerullon tutkimusryhmä IVTLab.
Rokotetutkimus perustuu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksen tapaan adenoviruskuljettimeen ja SARS-CoV-2 -viruksen pintaproteiineihin. Mukana on kuitenkin oleellinen lisä.
Covid-19 -potilaan keuhkokudoksissa on yleensä jo laaja tulehdus, kun elimistön immuunipuolustus alkaa vasta herätä
Cerullon työryhmän rokotteella pyritään siksi aktivoimaan vasta-ainetuotannon ohella niin sanotut T-tappajasolut mahdollisimman nopeasti. Tätä varten viruskuljettimeen lisätään ihmisen immuunijärjestelmään täsmättyjä, T-soluja aktivoivia peptidejä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että rokotetta voitaisiin käyttää ennaltaehkäisyn lisäksi Covid-19 -taudin hoitoon.
Ehkäisyn ohella myös hoitoon
Yhdistelmän pitäisi yhtiön mukaan tehdä rokotteesta tehokkaamman erityisesti niille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt iän tai muun syyn vuoksi.
Juuri tekniikoiden yhdistäminen erottaa rokotteen esimerkiksi muista suomalaistutkimuksissa käytetyistä menetelmistä. Molempia komponentteja on testattu aiemmin, mutta vain erikseen.
Yhtiö käyttää Cerullon laboratorion kehittämää PeptiCRAd -tekniikkaa, jota se on kehittänyt syöpähoitoon. Cerullon mukaan menetelmä tehoaa “erittäin hyvin” myös tartuntatauteihin.
Tällä hetkellä tutkimus keskittyy covid-19 -taudin hillintään, mutta tähtäin on myös tulevaisuudessa. Valo Therapeutics on WHO:n laajan listan ainoa, joka ilmoittaa rokotetutkimuksensa kohdevirukseksi kaikki koronavirukset.
– Haluamme kehittää ja testata teknologiaa covid-19 -pandemiaan, mutta lisäksi meitä on kiinnostanut teknologian käyttäminen pan-koronavirusrokotteisiin (pan=kaikki), Cerullo kertoo.
Ajatus perustuu hänen mukaansa siihen, että yhtiön teknologiaan perustuva rokote on nopeasti muokattavissa muuntuneeseen tai kokonaan uuteen virukseen.
Menetelmää voidaan käyttää myös muissa rokotehankkeissa niiden tehostamiseen. Cerullon mukaan yhtiöllä on jo sopimus yhden johtavan toimijan kanssa, ja toista valmistellaan “vielä isomman toimijan” kanssa.
Jos laboratoriotestit onnistuvat, kliinisiin testeihin voidaan Cerullon mukaan päästä nopeasti.
Suomessa vielä yksi siemen?
Kolmen edellä mainitun lisäksi Lännen Median tiedossa on lisäksi yhden suomalaisyliopiston virustutkimus, jonka tavoitteiden joukossa on mainittu myös pyrkimys koronavirusrokotteeseen. Hanke on kuitenkin niin varhaisessa vaiheessa, ettei rokotetavoitetta haluta mainita vielä julkisuudessa.
WHO:n listaamien kahdeksan kliiniseeen eli ihmiskokeisiin ehtineen tutkimuksen joukossa on niin lääkejättien, yksitysten laboratorioiden kuin yliopistojenkin hankkeita.
Kolme niistä perustuu heikennettyihin tai toimimattomiksi tehtyihin SARS-CoV-2 -viruksiin ja muut erilaisiin uudempiin tekniikoihin.
Yhdysvalloissa ja Britanniassa ensimmäisiä kliinisiä ihmiskokeita aloitettiin jo keväällä, ja samaan ollaan juuri menossa ainakin Saksassa. Kliinisen vaiheen tutkimusten joukosta löytyy myös esimerkiksi kiinalaisia hankkeita.
Ainakin länsimaissa suurimmat odotukset on tällä hetkellä asetettu Oxfordin yliopiston rokotteeseen, jonka tutkijat ennakoivat olevan valmis jo syyskuussa.
Britannian hallitus on valmis rahoittamaan miljoonien rokotteiden valmistamisen heti, jos rokote osoittautuu toimivaksi. Tutkimusta johtava rokotetutkimuksen professori Sarah Gilbert sanoi The Times -lehden haastattelussa, että todennäköisyys tälle on 80 prosenttia.
________________
Oikaisu 15.5.2020 klo 12.33
Korjattu Valo Therapeuticsin yhtiön perustajan nimi.
Muokattu klo 15.59
Lisätty Vincenzo Cerullon Lännen Medialle antamia kommentteja.