Epidemian hillintä leikkasi erityisesti liikennettä, ja siksi päästöt vähenivät Ruotsissa selvästi enemmän kuin Suomessa. Energiantuotantoon kriisi ei ole vaikuttanut niin paljoa, ja Suomessa tämän osuus on Pohjoismaiden suurin.
Koronakriisi on leikannut päästöjä Suomessa roimasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vähenemä on ollut myös huomattavasti pienempi kuin Euroopassa keskimäärin.
Tällaiseen tulokseen päätyi kansainvälinen tutkimusryhmä. Sen tutkimus julkaistiin viime tiistaina arvostetussa Nature Climate Change -tiedejulkaisussa, mutta tutkimukseen sisältyneet arviot maakohtaisista päästövähenemistä jäivät Suomessa lähes huomiotta.
Tutkijoiden arvion mukaan Suomen päiväkohtaiset kasvihuonepäästöt vähenivät rajoitustoimien aikana enimmillään noin 20 prosenttia. Ruotsissa lukema oli noin 28, Tanskassa ja Norjassa peräti noin 34 prosenttia. Islannin päästöjä ei arvioitu.
Mukana olleiden Euroopan maiden keskiarvokin oli 26 prosenttia, eli myös huomattavasti Suomea suurempi.
Ruotsin lievemmätkin rajoitukset iskivät liikenteeseen
Näin merkittäviin eroihin on todennäköisesti monia syitä.¨
Tutkimuksessa päästövähenemää arvioitiin kuudella eri sektorilla (maa- ja meriliikenne, lentoliikenne, energiantuotanto, teollisuus, julkiset tilat ja kauppa, asuminen).
Tutkijoiden käyttämän datan mukaan päiväkohtaisten kasvihuonekaasujen ovat normaaliaikana eri Pohjoismaissa melko lähellä toisiaan, kun niitä tarkastellaan karkealla tasolla. Eri sektoreiden osuus päästöistä on kuitenkin eri maissa erilainen.
– Suomessa teollisuuden sekä maa- ja lentoliikenteen päästöt ovat normaalivuonna vähäisemmät kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, huomauttaa tutkimusryhmää johtanut brittiläisen East Anglian yliopiston ilmastonmuutostutkimuksen professori Corinne Le Quéré Lännen Medialle.
Pandemiasta johtuneet rajoitukset puolestaan vaikuttavat tutkimuksen huomioimista sektoreista eniten juuri näihin.
Suomi ja Ruotsi eivät “yltäneet” kolmostasolle
Esimerkiksi Ruotsissa selvästi yli puolet päästöistä aiheutuu normaalisti maa- ja meriliikenteestä. Le Quérén mukaan Ruotsin päästöt ovat sen vuoksi vähentyneet koronakriisin aikana merkittävästi, vaikka rajoitukset olivat siellä lievempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
– Suomen päästöistä suurempi osa (muihin Pohjoismaihin verrattuna) tulee energiantuotannosta. Siihen rajoitustoimet vaikuttivat vähemmän, professori sanoo.
Tutkimus ei huomioinut tarkasti sitä, miten eri maiden erilaiset rajoitustoimet kohdistuivat kussakin maassa eri sektoreille. Sen sijaan tutkijat käyttivät 69 maan toteuttamien toimien perusteella määriteltyjä “rajoitustasoja”.
Tässä Suomi ja Ruotsi eivät ole olleet tutkijoiden mukaan tiukimmalla eli kolmostasolla lainkaan, toisin kuin Norja ja Tanska.
Suomalaisasiantuntijat: Arviot perusteltuja ja oikeansuuntaisia
Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen pitää Le Quérén arviota maiden välisten erojen syistä perusteltuna.
Tynkkynen huomauttaa, että myös kansainvälisten päästöinventaarioraporttien mukaan liikenteen osuus Ruotsin koko energiasektorin päästöistä on noin 45 prosenttia, mutta Suomessa Pohjoismaiden alhaisin eli vain noin 28 prosenttia.
Tämä ei tarkoita, että Suomi olisi päästönäkökulmasta puhtoisempi.
– Suomessa energiasektorin osuus maan päästöistä on Pohjoismaiden korkein, Tynkkynen sanoo.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Tommi Ekholm pitää myös tutkijoiden arviota oikeansuuntaisena. Energiantuotannon ohella hän nostaa esille teollisuuden.
– Suomessa on myös Norjaan ja Tanskaan verrattuna enemmän päästöintensiivistä raskasta teollisuutta, ja koronarajoitukset eivät ymmärtääkseni ole pysäyttäneet teollista tuotantoa siinä määrin kuin mitä esimerkiksi liikenne on hiljentynyt.
“Vähennykset sinne, missä päästöt suurimmat”
Mitä nämä havainnot sitten kertovat maiden toteuttamasta ilmastopolitiikasta, päästövähennystarpeista tai kuluttajavalintojen roolista?
Ekholmin mukaan eivät ainakaan ensisijaisesti ilmastopolitiikasta, vaan pikemminkin talouden rakenteesta ja energiantuotannon mahdollisuuksista. Tällä hän viittaa esimerkiksi luonnonoloista johtuvaan Norjan vesivoimapotentiaaliin.
– Näidenkin tulosten kautta nousee silti esiin, että Suomessa on muita pohjoismaita korkeammat sähkön ja lämmöntuotannon päästöt. Ne ovat puolittuneet huippuvuosista, mikä kertoo että päästöjä voidaan vähentää, ja että niitä on jo vähennetty merkittävästi, Ekholm miettii.
Tynkkynen sanoo, että kunkin maan kannattaa keskittyä vähentämään päästöjä niillä aloilla, joilla päästöt ovat suurimmat. Ruotsissa tämä olisi koronakriisinkin osoittamana liikenne.
– Suomessa energiantuotanto, liikenne ja teollisuus ja maatalous ovat kärjen tuntumassa tasaisemmin.
Liikenteen päästöjä voi vähentää myös määrällä
Ekholm huomioi lisäksi liikenteen roolin Suomen päästövähenemässä koronarajoitusten aikana.
Tutkijoiden arvion mukaan päästöleikkaus Suomessa oli enimmillään maa- ja meriliikenteessä 38 prosenttia. Se on suhteellisesti enemmän kuin Ruotsissa, mikä johtunee tiukemmista rajoitustoimista ja muun muassa Uudenmaan sulusta.
Vähennys on tapahtunut merkittävästi yksityisautoilun kautta. Ekholm huomauttaa, että yhteiskunnan kannalta välttämätön liikenne on kuitenkin pysynyt toiminnassa.
– Päästöjen vähentäminen liikennesuoritetta pienentämällä on siten mahdollista, vaikka liikenteen päästövähennykset ovat nojanneet enemmän teknisiin ratkaisuihin, hän sanoo.
Kuluttajavalinnoillakin on siis väliä, vaikka yhteiskunnan rakenteisiin ne eivät näin lyhyessä ajassa ehdi vaikuttaa.