Koronakriisi koettelee myös rakennusalaa. Kaikki rakentamisen lajit, asunnot, liike- ja toimitilat ja teollisuuden rakennukset vähenevät. Myös maa- ja vesirakentaminen kääntyy ensi vuonna laskuun ilman uusia valtion hankkeita.
Rakennusteollisuus RT ennakoi rakentamisen vähenevän tänä vuonna viitisen prosenttia ja ensi vuonna noin neljän prosenttia.
Näkymät alalla ovat synkentyneet nopeasti. Vuodenvaihteessa rakentamisen suhdannetilanne oli hiljalleen hidastuva, mutta nyt alamäen jyrkkyys on tuplaantunut. Koronakriisi osuu rakentamisen kiivaimpaan kevätsesonkiin. Hankkeita siirtyy eteenpäin, ja vaikutukset nähdään työmailla kesän jälkeen. Rakentaminen uhkaa hidastua matalalle tasolle muutamaksi vuodeksi.
Rakennusteollisuus arvioi työvoimantarpeensa putoavan rajusti. Työllisyys voi supistua alalla pahimmillaan lähes 20 000 rakentajalla.
Asuntoaloitukset kutistuvat
Rakennusteollisuus arvioi, että asuntoaloitukset jäävät alle uusien asuntojen tarpeen. Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän yhteensä noin 28 000, kun vielä viime vuonna niitä oli lähes 40 000. Ensi vuonna pudotus jatkuu, elleivät markkinat elvy tai ellei niitä elvytetä.
Rakennusteollisuuden asuntotuotantokyselyyn vastanneiden yritysten arvio tämän vuoden asuntoaloituksistaan on kutistunut peräti 25 prosenttia koronakriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Syynä on kuluttajakysynnän heikkeneminen, kun taas ammattimaisten sijoittajien kysynnän odotetaan pysyvän ennallaan. Vuoden alkukuukausina veto oli vielä hyvin vahvaa.
Rakennusteollisuuden jäsenyritysten asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna yhteensä 12 000 rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt. Näistä 6 000 on omistusasuntoja ja noin 6 000 vuokra-asuntoja sijoittajille. Vuodelle 2020 suunniteltujen asuntoaloitusten määrä väheni toukokuun kyselyssä yli 4 000 asunnolla tammikuun kyselyyn verrattuna.
Omakotirakentamisen aloitusten arvioidaan vähenevän tänä vuonna noin 6 000 aloitukseen. Rivitalorakentaminen vähenee selvästi alle 3 000 aloitukseen.
Vapaarahoitteisten asuntojen aloitusten osuus Helsingin seudulla nousee 55 prosenttiin vuonna 2020. Tampereen osuus putoaa 15 prosenttiin. Turun ja Oulun osuudet pysyvät ennallaan 9 ja 6 prosentissa. Muun Suomen osuuden arvioidaan pienenevän 7 prosenttiin.
Asuntojen tarve ei vähene
Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo painottaa, että koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, mutta ei niiden tarvetta.
Finanssikriisin jälkeiset nopeat elvytystoimet estivät asuntorakentamisen romahtamisen. Pidempi aikaväli pääsi Vihmon mukaan kuitenkin unohtumaan.
– Patoutunutta kysyntää syntyi seuraavina vuosina vähäisen asuntorakentamisen seurauksena. Se hidasti Suomen talouskasvua ja pienensi pitkän aikavälin tuotantopotentiaalia. Vastaavaa tilannetta ei pidä nyt päästää syntymään.
Rakennusteollisuuden mukaan asuntorakentamisessa rahoitus on keskeinen pullonkaula. Suurimmat ja vakavaraisimmat rakennusliikkeet saavat asunnon ostajien edut turvaavaa RS-rahoitusta, mutta pienemmillä perustajaurakointia harjoittavilla yrityksillä voi tulla vaikeuksia.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell hämmästelee, miksi rakentaminen on ainoana teollisuuden alana rajattu valtion täytetakausten ulkopuolelle.
– Koska kyseessä olisi täytetakaus, se ei juuri muuttaisi takauksen antajan riskiasemaa. Täytetakaukset varmasti vahvistaisivat myös kuluttajien luottamusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, Randell toteaa.
Randellin mukaan toinen iso haaste on maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavien MAL-sopimusten viivästymisen, mikä vaikuttaa myös valtion tukemaan asuntotuotantoon.
– MAL-sopimukset ovat olleet viime vuosina toimiva työkalu, jolla on kyetty lisäämään kasvukeskusten asuntorakentamista. Olemme erittäin huolissamme siitä, ettei valtio ole saanut kuntien kanssa uusia sopimuksia aikaiseksi. Nyt ollaan jo pahasti myöhässä, ja ongelmat vain syvenevät ajan kuluessa.