Suomen ja Viron välinen kaasuputki Balticconnector on mahdollistanut sen, että Suomi ei ole enää riippuvainen Venäjän maakaasusta. Toinen Itämeren suurhanke Nord Stream 2 on keskeytynyt USA:n pakoteuhan vuoksi. Putkilinjaa on rakentamatta 160 kilometriä.
Jo kolmannes Suomen tarvitsemasta maakaasusta tulee Baltian suunnasta uutta merenalaista kaasuputkea Balticconnectoria pitkin. Se tarkoittaa, että Suomi ei ole enää sataprosenttisen riippuvainen Imatran kautta tulevasta Venäjän maakaasusta. Nyt kaksi kolmannesta maakaasun siirtokapasiteetista on Venäjän suuntaan.
Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki Balticconnector avattiin vuodenvaihteessa, ja samaan aikaan Suomen kaasumarkkinat avautuivat kilpailulle.
– Tämä osoittaa, että markkinan avaus lähti käyntiin onnistuneesti. Avoimet markkinat ja yhteyksiä luovat infrastruktuurit ovat tärkeitä, siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä toteaa.
Gasgrid Finland Oy on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa.
– Kapasiteetti on varattu käytännössä koko ajan, eli kaasulle on ollut kysyntää, Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja Herkko Plit vahvistaa.
Hän toteaa, että teknisesti putki ja kompressoriasema on hyvin rakennettu ja ne ovat toimineet ongelmitta koko alkuvuoden.
Kaasu on peräisin useasta maasta
Kaasun virtaussuunta on ollut koko ajan Baltiasta Suomeen. Olli Sipilä kertoo, että kaasu on peräisin useasta maasta, koska etenkin nesteytetyn maakaasun eli LNG:n markkinat ovat globaalit.
– Tilastointia Gasgrid Finlandilla ei ole, mistä kaasu on tullut Baltiaan. Yksi lähde on Venäjä, mutta Liettuan Klaipedasta LNG-terminaalin operaattori on kertonut, että valtaosa LNG:stä on tullut Norjasta.
Balticconnectorissa on mahdollista siirtää biokaasua, mutta Sipilän mukaan näin ei ole mikään toimija vielä tehnyt. Imatran kautta ei ainakaan toistaiseksi voi biokaasua siirtää.
LNG-terminaalia Liettuassa on jo hyödynnetty
LNG:tä voi siirtää Balticconnectorissa myös. Nesteytetty maakaasu LNG höyrystetään terminaalissa kaasumaiseksi eli takaisin maakaasuksi ja siirretään verkostossa.
– Lähin LNG-terminaali putken varrella on tällä hetkellä Liettuan Klaipedassa. Sitä on jo hyödynnetty, Herkko Plit sanoo.
Esimerkiksi Norjasta tuleva lasti LNG:tä hyörystetään Klaipedan terminaalissa maakaasuksi ja siirretään joko suoraan käyttökohteeseen esimerkiksi Suomessa tai Latvian maakaasuvarastoon myöhemmin käytettäväksi.
Sipilän mukaan markkinaa kehitetään yhä, että biokaasun käyttö lisääntyisi. Biokaasun käytöstä ei synny päästöjä.
Kaasuilla on yleisesti vähäisemmät päästöt kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Kivihiileen verrattuna maakaasu tuottaa 40 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, ja LNG:llä korvataan usein esimerkiksi öljyä.
Nord Stream 2 -putkesta puuttuu 160 kilometriä
Balticconnector on viides maakaasuputki lyhyen ajan sisällä Suomen lähivesillä. Se risteää toisen suurhankkeen, Venäjän ja Saksan välisen Nord Streamin neljän kaasuputken kanssa.
Nord Stream 2:n sidosryhmäpäällikkö Minna Sundelin kertoo, että urakoitsija Allseas joutui keskeyttämään putkenlaskun Yhdysvaltojen pakoteuhan takia viime joulukuun lopulla. Euroopan komissio on todennut pakotteiden loukkaavan kansainvälistä lainsäädäntöä.
Nord Stream 2 -kaasuputkea on ehditty rakentaa noin 2 300 kilometriä yhteensä 2 460:stä, joten siitä puuttuu enää 160 kilometriä.
– Kaikki muut työt, kuten putkilinjan vakautustyöt merellä jatkuvat. Kiviaineksen sijoitus Suomen talousvyöhykkeellä päättyy toukokuun lopussa.
LNG-varastot ovat täynnä Euroopassa
Euroopan kaasuvarastot pullistelevat nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Koronatilanne ja lämpimät talvet Euroopassa ovat vähentäneet LNG:n kysyntää sekä globaalisti että Euroopassa. Tarjonta on kehittynyt globaalisti.
– Maailman markkinoilla LNG:n hintaindeksit ovat madaltuneet erittäin alhaiselle tasolle viime kuukausina, Gasfrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo.
LNG-lastit tulevat Eurooppaan kaikkialta, kuten Yhdysvalloista, Qatarista ja Venäjältä.
– Lastit tulevat sieltä siksi, että ne ovat kilpailukykyisesti hinnoiteltuja ja ovat sopimuksellisesti joustavia, Minna Sundelin toteaa.
Sundelinin mukaan sen jälkeen kun talous koronatilanteen jälkeen elpyy ja kysyntä lähtee kasvamaan, kehittyvät markkinat Aasiassa houkuttelevat LNG-lasteja korkeammilla hinnoilla.
– EU on hyvässä asemassa, koska sillä on putkilinjayhteydet Norjaan ja Venäjälle, joten se voi hyödyntää putkikaasua LNG:n sijasta.