Hallitus sai tänään iltapäivällä kansliapäällikkö Martti Hetemäen jälleenrakennustyöryhmän raportin toisen osan käsiteltäväkseen. Raportissa todetaan, että koronakriisin jälkeen tarve rakenteellisille uudistuksille on entistäkin suurempi. Uudistusten lisäksi tarvitaan suoria sopeutustoimia, menosäästöjä ja veronkorotuksia.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen jälleenrakennustyöryhmän raportin mukaan velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin 7 miljardia euroa.
Hetemäen raportissa painotetaan, että rakenteellisia uudistuksia ei pidä kriisin takia hidastaa, vaan tarve uudistuksille on entistäkin suurempi. Kriisin jälkeen on tärkeää palauttaa julkinen talous kestävälle uralle.
Julkisen talouden koko kestävyysvajeen poistaminen lähivuosien aikana ei ole raportin mukaan realistinen tavoite.
Sen sijaan pitäisi luoda tiekartta siitä, millä aikataululla ja millä toimenpidekokonaisuuksilla julkisen talouden kestävyys palautetaan kriisin jälkeen, vaikka päätökset yksittäisistä sopeutustoimista tehtäisiinkin vasta myöhemmässä vaiheessa.
Työllisyystoimet eivät yksin riitä
Hyvin tärkeää on jatkaa työllisyyden kasvua tukevien uudistusten valmistelua.
Työllisyystoimet yksinään eivät kuitenkaan riitä palauttamaan julkista taloutta kestävälle uralle. Jos velkasuhteen vakauttamista tavoiteltaisiin pelkästään työllisyyden kasvulla, työllisyystoimien pitäisi lisätä työllisyyttä 240 000 hengellä ilman että toimet kasvattaisivat julkisia menoja.
Raportin mukaan onkin selvää, että rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan suoria sopeutustoimia, menosäästöjä tai veron korotuksia.
– Mitä vähemmän rakenteellisia uudistuksia kyetään toteuttamaan, sitä suuremmaksi kasvaa suorien sopeutusten tarve.
Työllisyysasteen merkittävä korottaminen edellyttää laajoja toimia, eikä mitään yksittäistä tointa ole syytä sulkea keinovalikoimasta pois.
Raportissa muistutetaan, että potentiaalia työllisyyden nostamiseksi on työurien pidentämisessä alku- ja loppupäässä.
Nuorten työuria voitaisiin pidentää nopeuttamalla opintoihin pääsyä ja opintoaikoja.
Oppimisessa jälkeen jääneille tukea
Kriisi on vaikuttanut haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointiin, joten jälkihoidossa on varmistettava palvelujärjestelmän kyky tukea heidän selviytymistään. On esimerkiksi tarvetta lisätä tukea niille, jotka ovat jääneet oppimisessa jälkeen ja kärsineet sosiaalisten kontaktien puuttumisesta.
Myös yhä useampi iäkäs ja alentuneen toimintakyvyn omaava tarvitsee tukea arkeen, jotta voidaan torjua toimintakyvyn pysyvä lasku ja sen myötä raskaampien palvelujen tarve.
Kriisin aikana opittu saatava käyttöön
Koronapandemiassa yhteiskunnan varautuminen on raportin mukaan toteutunut pääsääntöisesti hyvin, mutta parannettavaakin on. Raportissa kehotetaan varautumaan epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon myös päätöksenteon osalta.
Epidemian väistyttyä tulee tehdä laajempaa lainsäädännöllistä ja huoltovarmuuden kokonaisuuden tarkastelua, jotta kriisin aikana opittu saadaan käyttöön.
Raportissa korostetaan avoimuuden tärkeyttä. Välittävä yhteiskunta seuraa kriisin keskellä kansalaisten hyvinvointia ja kertoo avoimesti, asiallisesti ja vuorovaikutteisesti tilannekuvasta, päätöksistä ja niiden taustoista. Se vahvistaa myös luottamusta tulevaan.
Jatkolinjaukset kesäkuun puolivälissä
Hallitus käy Hetemäen työryhmän raportista evästyskeskustelun tänään iltapäivällä hallituksen ylimääräisessä iltakoulussa.Tämän jälkeen ministeriöt valmistelevat hallituksen keskustelun pohjalta hallituksen käyttöön jatkosuunnitelman.
Hallitus saa ministeriöiden valmisteleman jatkosuunnitelman käyttöönsä 15. kesäkuuta alkavalla viikolla, ja sen perusteella hallitus linjaa tulevista toimista.