Sosiaalibarometrin kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä 73 prosenttia arvioi ruoka-avun tarpeen kasvaneen.
Ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, selviää Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta.
Barometri perustuu toukokuussa tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 776 kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajaa, sosiaalityöntekijää ja TE-toimistojen ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdon edustajaa. Toimeentulo-ongelmia koskeviin kysymyksiin vastasivat Kelan johto ja sosiaalityöntekijät.
Sosiaalibarometri on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja SOSTEn yhteistyönä. SOSTE on yli 230 sosiaali- ja terveysalan järjestön kattojärjestö.
Lasten kotonaolo on lisännyt perheiden ruokamenoja
73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.
– Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana, tulkitsee tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Merita Jokela tiedotteessa.
– Poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia. Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa, Jokela sanoo.
Sosiaalityöntekijöistä alle puolet katsoo Kelan onnistuneen
Kelan johto ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat erimielisiä siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen koronaepidemian aikana.
Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet (43 %) on tätä mieltä.
27 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti. Erityisesti Uudellamaalla ja suurissa, yli 200 000 asukkaan kunnissa, Kelan toimintaan kriittisesti suhtautuvien sosiaalityöntekijöiden osuus on muita suurempi.
“Näkemyserot kertovat vakavista yhteistyöongelmista”
– Tuloksia selittänee se, että sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä pääasiassa niihin, jotka hakevat ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, ja joilla on vakavampia taloudellisia ja muita ongelmia,Näin pohtii tuloksia tiedotteessa THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Hiilamon mukaan näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat vakavista yhteistyöongelmista, jotka voivat vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytykset.
Asiakkaat eivät ole aina tienneet, miten tavoittavat Kelan asiakaspalveijoita
Sosiaalityöntekijät kuvasivat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut suljettuna tai auki vain ajanvarauksella.
Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.
– Tulokset tuovat esiin, että kriisitilanteessa palvelujen siirtyminen vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset ja asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on ollut parempi.
Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3. heinäkuuta.