Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) toivoo hallituksen aikanaan toteavan poikkeusolot päättyneeksi, vaikka tätä ei erikseen valmiuslaissa säädetä. Presidentti Sauli Niinistön mukaan jotkut oppineet ajattelevat, että poikkeustila kuolee hiljaisesti, jos hallitus luopuu valmiuslain antamista valtuuksista.
Poikkeusolojen päättymistä ei ole selkeästi säännelty valmiuslaissa.
Näin kertovat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).
Valmiuslain pykälät 86, 87, 88, 93 ja 94 ovat voimassa 30. kesäkuuta saakka.
Jos niitä ei erikseen uusita, valmiuslaki ei enää ole käytössä.
Suomessa on silti edelleen hallituksen ja presidentin 16. maaliskuuta toteamat poikkeusolot.
– Valmiuslaissa on valuvika. Kysymys siitä, pitäisikö poikkeusolot todeta päättyneeksi, on sääntelemätön. Olisi hyvä, että valtioneuvosto toteaisi poikkeusolot päättyneeksi selkeyttääkseen tilannetta, sanoo Ojala-Niemelä.
Valmiuslaissa on pykälä 11, jonka mukaan poikkeusolojen päättyessä toimivaltuuksien käyttöä koskevat pykälät on kumottava. Toisin päin asiaa ei kuitenkaan ole säännelty.
Poikkeusolojen toteaminen ulkoisten seikkojen havaitsemista
Presidentti Niinistön mukaan poikkeusolojen toteaminen oli lähinnä ulkoisten seikkojen havaitsemista. Valmiuslain lisävaltuudet ovat taas aivan toisen ulottuvuuden asia.
Niinistö vastasi kysymykseen poikkeusolojen päättymisestä Tampereelle ja Taipalsaareen suuntautuneella etävierailulla keskiviikkona. Tasavallan presidentin kanslia välitti vastauksen Lännen Medialle.
Niinistön mukaan valmiuslain antamien erityisvaltuuksien jatko on hallituksen käsissä.
Poikkeusolojen lopettamisen sääntelemättömyyttä presidentti kuvailee sanalla lainsäädäntöaukko.
– Jotkut oppineet näyttävät olevan sitä mieltä, että jos hallitus luopuu valmiuslain antamista valtuuksista, niin siinä ikään kuin kuolee tämä poikkeustila tällaisella hiljaisella tavalla, Niinistö totesi.
Neuvottelut käydään ajoissa
Hallitus pohtii valmiuslain pykälien soveltamisen ja poikkeusolojen jatkoa ensi viikon maanantaina.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteeri Mikko Koskinen kertoo, että neuvottelut käydään ajoissa siksi, että mahdolliset valmiuslain pykäliin liittyvät asetukset ehtivät käydä läpi eduskunnan prosessin perustuslakivaliokunnan mietintöineen, jos voimassaoloa päätettäisiin jatkaa.
Poikkeustoimien jatko riippuu tautitilanteesta
Alussa mainitut valmiuslain pykälät koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toimintaa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta, lääkkeiden jakelua ja säännöstelyä Suomessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan työaikojen ja irtisanomisen sääntelyä.
Ojala-Niemelän mukaan pykälien soveltamisen jatkaminen riippuu Suomen tautitilanteesta.
Tällä hetkellä koronatapaukset ovat vähäisiä ja laskussa.
Ensi viikon alussa tiedetään, käänsikö ravintoloiden avaaminen 1.6. virustartunnat nousuun.
– En pysty sanomaan eksaktia arviota, kuulemme asiantuntijoita.
– Yksi tekijä on R0-luku, joka oli valmiuslain käyttöönoton aikaan 2,4, mutta viime aikoina se on ollut 0,8, kertoo Ojala-Niemelä.
R0-luku 1 tarkoittaisi, että epidemia pysyy ennallaan. Nykyisellä luvulla epidemia hiipuu pois.
Epidemian kiihtymisen uhka on olemassa
Valmiuslain pykälien käytön täytyy täyttää kolmiportainen arviointi.
Toimenpiteiden välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus täytyy päteä niin hallituksen ja presidentin, eduskunnan kuin ruohonjuuritason eli sairaanhoitopiirien ja kuntien arvioissa.
Hallitus ei siis yksin voi pitää valmiuslakia voimassa, mutta poikkeusolot se teoriassa voisi pitää.
Hallitus arvioi tiistaina, että valmiuslain käyttämisen jatkamiselle ei ole nykyisessä tartuntatilanteessa edellytyksiä, mutta epidemian kiihtymisen uhka on olemassa.
Tavanomaista lainsäädäntöä valmiuslain sijaan
Poikkeusoloja tai valmiuslain pykälien käyttämistä ei Ojala-Niemelän mukaan voi säilyttää vetoamalla esimerkiksi Ruotsin tai Venäjän erilaiseen virustilanteeseen, vaikka niistä koronavirus voisi jossain vaiheessa uudestaan levitä Suomeen.
Perustuslakivaliokunnan kanta on se, että valmiuslain sijaan epidemiaa tulisi hallita tavanomaisella lainsäädännöllä.
– Tämä koskisi mahdollista koronaviruksen toista aaltoa, sanoo Ojala-Niemelä.
Nyt esimerkiksi lääkkeiden jakelua ollaan säätämässä lääkelakiin ja tartuntatautilakiin. Myös ravintoloiden sulkeminen on valmiuslaista riippumatonta lainsäädäntöä.
Hallituksen suositukset kansalaisten toiminnalle eivät perustu valmiuslain pakkokeinoihin.