Urheilu- ja hyvinvointiteknologia on voimakkaasti kasvava ala. Maailmanvalloitusta yrittää muun muassa Kaarinassa kehitetty jalkapalloilijoiden älypohjallinen.
Suomi ei ehkä tule enää ikinä saavuttamaan urheilumenestystä laajalla rintamalla, mutta pitäisikö meidän itseruoskinnan sijaan kääntää katseita urheilun ytimestä urheilun liepeille? Suomi voisi olla maailman johtava maa urheiluun liittyvässä teknologiassa, urheilulääketieteessä ja muissa huippu-urheilua palvelevissa tukitoimissa.
Hyvinvointiteknologiassa Suomi on jo osoittanut edelläkävijyyttä. Polar Electron perustajaa Seppo Säynäjäkangasta pidetään langattoman sykemittarin kehittäjänä.
Seuraava suomalainen hittituote voi olla käyttäjän terveystietoja keräävä Oura-älysormus. Ensimmäiset älysormukset valmistuivat kesällä 2018 ja maaliskuuhun 2020 mennessä niitä oli myyty maailmanlaajuisesti 150 000 kappaletta.
Kilpaurheilun puolella suomalaiset ovat kunnostautuneet perinteisten urheiluvälineiden ja teknologisten innovaatioiden yhdistämisessä. Eniten huomiota ovat saaneet älykoripallo ja älykiekko.
Suomalainen Sport IQ on kehittänyt maailman ensimmäisen älykoripallon, joka on lajin kansainvälisen lajiliiton Fiban hyväksymä. Vastaavaa palloteknologiaa ei ole edes koripalloliiga NBA:ssa.
Wisehockey-yrityksen ansiosta Suomen Liiga oli ensimmäinen jääkiekkosarja maailmassa, jossa älykiekko keräsi pelaajien tekemisistä dataa reaaliaikaisesti. Viime kaudella myös KHL otti suomalaisen älykiekon käyttöönsä.
Pinnan alla poreilee monta muutakin urheilun teknologiatuotetta. Toimiala on kasvussa. Tuoreessa tutkimuksessa tunnistettiin alalta yli 40 urheilu- ja hyvinvointiteknologia-alan yritystä, joista valtaosa on perustettu 2010-luvulla.
Viisi vuotta sitten kaarinalainen Tero Suominen mietti, mitä merkityksellistä suoritusdataa jalkapallossa voisi kerätä pelaajakehityksen tueksi.
– Haastattelin valmentajia ja pohdin, pystyykö nykyteknologia vastaamaan heidän toiveisiinsa, pitkän uran Nokian ja Microsoftin palveluksessa aiemmin tehnyt Suominen muistelee.
Yksi asia johti toiseen. Suomisesta tuli start up -yrittäjä ja Xampion-älypohjallisen isä.
Pohjallisten alle asetettavat pienikokoiset sensorit keräävät monipuolista tietoa pallokosketuksista ja pelaajan liikkeestä. Kertynyt tieto on analysoitavissa mobiilisovelluksella sekä erillisellä valmentaja-ohjelmistolla.
– Markkinoilla on tuotteita, joita on kehitetty valmentajien tarpeisiin ammattiurheilussa. Xampionin lähestymisessä on perustavaa laatua oleva ero. Meidän tuotteemme on rakennettu erityisesti kehittyvässä iässä oleville nuorille pelaajille, jotka haluavat seurata kehitystään ja ymmärtää, mitä kentällä oikeasti tapahtuu.
– Muihin teknologioihin verrattuna liikesensorit ovat varsin edullisia ja tuote on siksi saavutettava. Älypohjallisen niin sanottu listahinta on 139 euroa.
Vuosia kestäneen tuotekehityksen rinnalla yritystä on vahvistettu muutenkin siihen kuntoon, että maailmanvalloitus voi alkaa. Tekniikka-, liiketoiminta- ja markkinointiosaajien lisäksi yrityksen osakkaina ja neuvonantajina on entisiä ja nykyisiä huippupelaajia: Jere Uronen, Juha Reini ja Petri Pasanen. Myös Hammarbyn urheilutoimenjohtaja Jesper Jansson sekä jääkiekkovalmentaja Antti Törmänen kuuluvat yrityksen taustavoimiin.
Ensimmäiset Xampion-tuotteet tulivat myyntiin kesäkuussa 2019 ja toistaiseksi niitä on myyty 2200 yksikköä yli 30 eri maahan.
– Nyt olemme kasvupolun alussa. Tuotekehityksen riskialtteimmat kivet on käännetty. Tuote on olemassa ja se toimii. Maailmalle on silti pitkä tie. Kaupalliseen läpilyöntiin tarvitsemme ulkopuolista apua.
Xampionilla on jälleenmyyjiä Suomessa, Ruotsissa, Espanjassa, Hollannissa, Kreikassa, Kyproksella ja Chilessä. Tuote on herättänyt monissa seuroissa kiinnostusta – esimerkiksi skotlantilainen suurseura Celtic tilasi kesäkuussa testierän.
Urheilusuorituksen muuttaminen numeroiksi ei vielä tarkoita, että kerätystä tiedosta on valmennuksellista hyötyä. Vaarana on tuottaa pelkkää numeromössöä.
Toinen uhka on, että teknologiaohjelma ei ole tarpeeksi helppokäyttöinen.
Turkulaisen ÅIFK:n P11-joukkueen pelaajat ovat käyttäneet Xampion-älypohjallisia noin puolen vuoden ajan. Millaisia käyttäjäkokemuksia he ovat saaneet?
– Antaisin tässä vaiheessa Xampionille arvosanaksi 8. Valmentajille tästä on ollut selkeästi hyötyä. Olemme saaneet faktaa, millaisissa harjoitteissa tulee paljon pallokosketuksia ja millaisissa harjoitteissa saadaan intensiteettitasot pidettyä ylhäällä. Myös yksilökohtaiset tiedot pelaajien syöttö- ja laukaisumääristä sekä etäisyyksistä kentällä ovat asioita, joilla on ohjaavaa vaikutusta harjoitteluumme.
– Miinuspuolelle menee se, että juniorit innostuvat tällaisista asioista hetkeksi, mutta sitten into lopahtaa. Mukaan pitäisi saada lisää interaktiivisuutta tai jotain muuta vetovoimatekijää, mikä sitouttaisi käyttäjiä. Lapset käyttävät elämän eri osa-alueilla nykyään niin hienoja appeja, että vaatimustaso on kova, ÅIFK:n juniorivalmentaja Kim Friman pohtii.
Jos teknisesti kaikki olisi mahdollista, millaista aputyökalua jalkapallon juniorivalmentaja kaikkein eniten kaipaisi työnsä tueksi?
– Minun toiveeni olisi, että käytössä olisi vain yksi ohjelma, mutta siinä olisi monta ominaisuutta. Joukkueen sisäinen viestintä, videopalvelut, pelaamiseen ja harjoitteluun liittyvä data olisi kaikki integroitu yhteen.
– Tätä tehdään kuitenkin enimmäkseen oto-pohjalta. Ei saa olla liikaa hallinnoitavaa, Friman toteaa.
Hyvinvointi- ja urheiluteknologia-alan kansantaloudellinen merkitys on Suomessa vielä vähäinen. 42 alan yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2018 noin 330 miljoonaa euroa.
Globaalisti kysymys on rajusti kasvavasta markkinasta. Neljäsosa maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä työskentelee terveys- ja hyvinvointisektorilla.
Markets & Markets -yhtiön tekemän laajan tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen joukkueurheilun pelaajaseurantaratkaisujen markkina tulee kasvamaan 1,9 miljardista eurosta 6,5 miljardiin euroon vuosina 2018–2023.
Tuleeko Suomi olemaan tässä kehityksessä suunnannäyttäjä vai sivustaseuraaja?
– Lähtökohdat ovat hyvät. Suomessa on Polarin sekä Suunnon kaltaisia pioneereja ja teknologisen innovaatiokehityksen perinne ylipäätään on vahva. Älykoripallo ja älykiekko ovat tuoreita osoituksia edelläkävijyydestä, aihetta vastikään Jyväskylän yliopistolla tutkinut Ilmari Eskola arvioi.
Suoralta kädeltä hän ei kuitenkaan lupaa, että urheiluteknologia voisi olla Suomelle uusi Nokia.
– Kilpailu on koventunut. Haasteina suomalaisyrityksille ovat esimerkiksi resurssien riittävyys tuotekehityspuolella ja tekijänoikeuksiin liittyvät asiat. Aasialainen kopiokulttuuri on uhka, jos tuote ei ole suojattu.
– Kolmas haaste liittyy näkyvyyden saamiseen. Kansainvälisillä markkinoilla Applen ja Adidaksen kaltaiset jätit ovat ottaneet myös tätä toimialaa haltuun viime vuosina, Eskola toteaa.