Hallitus lähettää tänään lausunnoille noin 1200 sivua sote -palveluja ja pelastustoimen järjestämistä koskevia lakiluonnoksia. Haastava osuus lakiesityksessä oli julkisen järjestäjän ja yksityisten ostopalvelujen suhde.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kannatteli tänään mediatilaisuudessa paperipinoa, jossa on 1201 sivua tekstiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen uudistamisesta.
Kiuru painotti, että hallitus tekee nyt uudistusta, joka voi eduskunnassa mennä läpi.
– Yhdelle toimijalle, maakunnalle tulee nyt kaikki tehtävät, näin saadaan tuottavuutta enemmän. Kustannusten nousun näkökulmasta yksi järjestäjä on tärkeä, Kiuru perusteli uudistusta.
Julkisuudessa on arvosteltu sitä, että nykyisellä hallituksella ei ole edellisen hallituksen tapaan tarkkaa lukua, jolla soten tulevien kustannusten nousua pyrittäisiin hillitsemään. Edellinen hallitus pyrki vähentämään kolme miljardia euroa tulevista kustannuksista.
Finanssineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriöstä arvioi, että vaikka sote -uudistuksessa ei ole mekaanista rajoitinta, niin toiminnallisin uudistuksin kustannusten kasvua pystytään hillitsemään.
Maakunnat, joiden on tarkoitus aloittaa 2023, saavat sote -menoihin valtiolta yleiskatteellista rahaa. Siirtyvät sote-palvelujen ja pelastustoimen kustannukset ovat 19,05 miljardia euroa. Siirrettävät valtionosuudet ovat 6,45 miljardia euroa ja siirrettävät verotulot 12,66 miljardia euroa.
Maakuntavaltuustot päättävät itse mihin rahat käytetään. Arvioitu palvelutarpeen kasvu luvataan ottaa huomioon lähes täysimääräisesti. Kustannusten jälkikäteistarkistus tehdään koko maan tasolla.
– Kustannuksia ja tuloja siirtyy kunnilta koko maan tasolla yhtä paljon, mutta kuntakohtaisesti siirtymät voivat poiketa merkittävästi, Rantanen totesi.
Kuntakohtaisia muutoksia aiotaan kuitenkin tasata.
Nimi ehkä uusiksi
Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi, että lausuntokierroksella kysytään, mikä olisi parempi nimi kuin sote -maakunta. Sote -uudistuksen työllistävä ja juridisesti mielenkiintoinen osa on Valli-Linnun mukaan ostopalveluja koskeva osuus.
Ostopalveluina ei saa hankkia järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä tai julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä. Poissuljettuja ovat myös sosiaalipäivystys, terveydenhuollon ympärivuorokautinen yhteispäivystys ja ensihoidon järjestämistehtävät.
Taustalla on Valli-Linnun mukaan perustuslakivaliokunnan antama läksy viime vaalikaudelta.
– Julkisella järjestäjällä on oltava riittävä vastuu, ja siihen liittyy oma tuotanto. Kaiken ei tarvitse olla omaa tuotantoa, vaan jatkossakin tarvitaan monituottajamallia.
Ostopalveluja koskevia vaatimuksia täsmennetään, eli millä reunaehdoilla voidaan tulevaisuudessa hankkia palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta.
Ulkoistukset voi mitätöidä
Paljon kiinnostusta on herättänyt se, mitä tapahtuu alueille, jotka ovat ulkoistaneet kaikki sote -palvelunsa yksityisille palvelujen tuottajille. Näin on tehty esimerkiksi Länsi-Pohjan alueella. Hallituksen lakiluonnoksen mukaan ulkoistukset on mahdollista mitätöidä painavista yhteiskunnallisista perusteista.
Perusteena on se, monien sopimuksien tarkoituksena on estää omaisuuden siirto tai sote -maakunnan mahdollisuudet puuttua sopimukseen.
– Sopimuksien jatko tarkoittaisi, että sote -maakunta ei voisi järjestämisvastuunsa perusteella päättää palveluista alueellaan yhdenvertaisesti eikä turvata palveluja kaikissa tapauksissa, hallituksen perusteluissa lukee.
Sopimusten mitätöintiin on tulossa kahden vuoden siirtymäaika. Maakunnan ei tarvitse maksaa sakkoja sopimusten mitätöinnistä. Sopimusten mitätöinnistä on keskusteltu perustuslakiasiantuntijoiden kanssa.
Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä edustava Hali Ry katsoo, että hallitus keskittyy julkisten palvelujen suojelemiseen.
– Hallituksen esityksessä keskitytään julkisen palvelutuotannon suojelemiseen, ei siihen, että ihmiset saisivat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja jonottamatta. Esityksellä ei päästä sote -uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin, sanoo Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.