Vuosi sitten alamäkeen lähteneen eteläamerikkalaisen menestystarinan takana on huutava epätasa-arvo. Konservatiivipresidentin syytetään käyttäneen koronapandemiaa tekosyynä opposition tukahduttamiseen.
Chilen pääkaupungissa Santiagossa muistettiin sunnuntain protestissa vastaavissa mielenosoituksissa vuosi sitten kuolleiden muistoa. Demokraattisia uudistuksia ja diktaattori Augusto Pinochetin aikaisen perustuslain uusimista vaatineissa mielenosoituksissa kuoli vuosi sitten yli 30 ihmistä.
Uhrit eivät olleet turhia, sillä maan poliittinen johto rauhoitti kansalaiset lupaamalla kansanäänestyksen perustuslaista. Äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.
Rauhanomaisina alkaneissa sunnuntain mielenosoituksissa kannettiin tauluja, joissa kehotettiin hyväksymään kansanäänestyksessä perustuslain uusiminen. Protestit kääntyivät yön tullessa mellakoiksi ja ryöstelyksi.
Sisäministeri Victor Pérez puhui illalla ylistäen mielenosoitusten rauhallista alkua. Hän kehotti chileläisiä ratkaisemaan riitansa äänestämällä sunnuntain kansanäänestyksessä.
– Ne jotka syyllistyvät näihin väkivaltaisiin tekoihin eivät halua chileläisten ratkaisevan ongelmiaan demokraattisilla tavoilla, Perez sanoi Reutersin mukaan.
Chilen alamäki alkoi mellakoista ja jatkui koronan aikana
Viime vuoden mielenosoitukset alkoivat 18. lokakuuta ja ne jatkuivat joulukuun puoliväliin. Chileläiset vaativat niissä uudistuksia eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Protesteihin liittyneissä mellakoissa ja ryöstelyssä saatiin aikaiseksi miljardien eurojen vahingot.
Mellakoiden yhteydessä nähtiin sotilaiden tulevan kaduille järjestystä pitämään ensi kerran sitten Pinochetin kauden. Sosialistipresidentti Salvador Allenden verisessä vallankaappauksessa syrjäyttänyt diktaattori hallitsi Chileä vuosina 1974–1990.
Viime keväänä Etelä-Amerikkaan ehtinyt koronaviruspandemia jatkoi Chilen syöksykierrettä. Chilessä covid-19-tautiin sairastuneiden osuus väestöstä oli korkeimpia maailmassa.
Valtiotieteilijä Michael Albertus kirjoittaa New York Times -lehdessä, että Chilen miljardööripresidentti Sebastián Piñera johti huonosti koronaviruksen vastaista taistelua. Pandemia on tehnyt tuhojaan erityisesti köyhien asuinalueilla, missä asutaan ahtaasti ja puutteellisissa oloissa ja missä terveydenhuoltopalvelut ovat vajavaisia.
Maan vasemmiston mukaan vuoden 1980 perustuslaki oli tarkoitettu suojelemaan silloista Chilen mallia: valtion rooli pidetään minimissä, äänestäjille on tarjolla vähän vaihtoehtoja ja hallitusten on vaikea laajentaa sosiaaliturvaa tai puuttua liike-elämän toimintaan.
Tämä uusliberalistinen talousmalli teki Chilestä yhden Etelä-Amerikan rikkaimmista ja vakaimmista maista, mutta sen takia epätasa-arvo maassa oli huutava.
Mahdollisuus koko yhteiskunnan muuttamiseen
Mielipidemittausten mukaan noin 80 prosenttia chileläisistä aikoo hyväksyä perustuslain uudistuksen. Uudistusta kannattavat jopa jotkut oikeiston johtavat hahmot, kuten todennäköinen presidenttiehdokas Joaquín Lavín, joka on Pinochetin entinen liittolainen.
Toiset pitävät kansanäänestystä symbolisena tekona astua eroon diktatuurin varjosta. Toiset näkevät sen mahdollisuutena koko yhteiskunnan muuttamiseen.
– Chileläinen uusliberalismi ei ole vain talouspolitiikkaa. Siitä on tullut tapa ymmärtää koko elämää: sosiaalisia suhteita, kaupunkeja, demokratiaa, yhteiskuntaa ja taloutta, sanoi Time-lehdelle nuori poliitikko Jorge Sharp. Vasemmistolainen Sharp onnistui yllättäen nousemaan rannikkokaupunki Valparaison pormestariksi vuonna 2016.
– Perustuslain uudelleen kirjoittaminen on mahdollisuutemme luoda perusta uudelle yhteiskunnalle, uudelle valtiolle ja uudelle maalle.
Kansanäänestyksessä esitetään perustuslakia säätävän kokouksen koolle kutsumista. Tavoitteena on saada aikaan perustuslaki, joka hajauttaisi poliittista järjestelmää ja loisi muodollisia mekanismeja, jotka mahdollistaisivat kansalaisten mielipiteen kuulemisen ja kansanäänestykset. Se takaisi myös suurempia oikeuksia ammattiyhdistyksille sekä parantaisi terveydenhuoltoa, koulutusta, perusoikeuksia sekä naisten ja alkuperäiskansojen oikeuksia.
Aktivistit kuitenkin syyttävät Piñeran hallitusta siitä, että se on käyttänyt pandemiaa tekosyynä opposition vastaisen toiminnan tehostamiseen. Pari viikkoa sitten suurta julkisuutta sai video, joka näytti miten poliisi työnsi teini-ikäisen protestoijan alas sillalta. Tämä toi monen mieleen turvallisuusjoukkojen brutaalin toiminnan viime syksynä.