Lahjahevosta ei ole suuhun katsominen, kuten Kylli Kylliäinen (kd.) muistutti maanantaina valtuuston kokouksessa, kun aiheena oli jälleen kerran kaupungille lahjaksi tarjottu Lotta-patsas.
Lahja on jo päätetty ottaa vastaan ja kiittää kauniisti, mutta silti aiheesta saatiin lähes riita aikaan.
Kylliäinen itse alusti keskustelua tuskailemalla lahjasta sen saajalle koituvia kustannuksia. Sen jälkeen keskustelu ryöppysi kapinasta ja suojeluskunnista talvisodan henkeen, Jugoslavian sisällissotaan, historiankirjoituksen näkökulmiin ja myös hevosiin.
“Oikeisto kannattaa patsasta, koska lotat olivat patriootteja. Vasemmisto vastustaa, koska lotat liittyivät valkoisiin. Ja keskusta kannattaa, koska patsaassa on hevonen.” Lotta-Svärd -liike syntyi sisällissodan valkoisen puolen naisyhdistysten pohjalta 1920-luvulla, ja tämä kytkös tai pelko sen unohtamisesta närästi hankkeen kyseenalaistajia. Toisaalta moni valtuutettu oli sitä mieltä, että historian poteroista olisi syytä nousta maan pinnalle.
– Jokainen aika tarkastelee historiaa omasta näkökulmastaan. Uskon, että Hämeenlinna sivistyskaupunkina on valmis keskustelemaan Lotta-järjestön työstä ja merkityksestä vääristelemättä, toppuutteli Timo Kaunisto (kesk.).
Mukana myös hevonen
Kritiikkiä keskustelussa sai myös tapa, jolla patsas on nyt kaupunkiin tulossa. Kaikkihan alkoi valtuustoaloitteesta. Siinä vaiheessa esimerkiksi Forssa oli jo antanut patsaalle pakit.
Sen jälkeen teosta tarjottiin lahjoituksena, jota jäätiin pohtimaan. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin maaliskuun lopulla, että patsas vastaanotetaan ja sille etsitään nopeasti sopiva paikka.
Teos, jonka virallinen nimi on Sota ja rakkaus, esittää eläinlääkintälottaa ja hevosta. Valtuutettu Andrei Sergejeff (vihr.) kiteytti patsaan synnyttämä debatin näin:
– Oikeisto kannattaa patsasta, koska lotat olivat patriootteja. Vasemmisto vastustaa, koska lotat liittyivät valkoisiin. Ja keskusta kannattaa, koska patsaassa on hevonen.