Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ilmastokriisi ja sota hidastavat opiskelijavaihtojen suosion palautumista Suomessa – Hamkin vararehtori näkee verkkovaihdoissa potentiaalia

Opetushallitusta huolettaa myös vaihto-opintojen eriarvoistuminen.

Opiskelijavaihtojen määrä Suomessa on romahtanut vuoden 2019 jälkeen, ja viime lukuvuonna Suomesta vaihtoon lähti enää vajaat 3 000 korkeakouluopiskelijaa.

Hienoista laskua oli havaittavissa jo ennen pandemian alkua, sanoo kansainvälistymisestä vastaava johtaja Samu Seitsalo Opetushallituksesta.

– Yksi selittävä syy voi olla opiskelun tahti ja tiivistyminen. Vaihtojaksojen sijoittaminen osaksi opintoja koetaan hankalammaksi.

Saman toteaa myös Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä. Hän kertoo, että Hamkissa opiskelijavaihtojen määrä on vähentynyt erityisesti koronan takia, mutta mainitsee lisäksi, että vaihdon sijoittaminen omiin opintoihin voi olla hankalaa.

– Opiskelijan elämäntilanne vaikuttaa paljon vaihtoon lähtemiseen. Meillä on esimerkiksi paljon monimuoto-opiskelijoita, jotka käyvät töissä opintojen ohella. Vaihto voi olla siksi vaikea sijoittaa omiin aikatauluihin. Yleisesti vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaihtojen määrä on lähtenyt koronavuosien jälkeen elpymään ja että Hamkin opiskelijat haluavat lähteä vaihtoon yhä enemmän.

Myös Turun yliopistossa vaihtojen määrä notkahti pandemian alkuvaiheessa, mutta tänä vuonna tehdään todennäköisesti paluu koronaa edeltäviin lukemiin, sanoo Turun yliopiston kansainvälisen liikkuvuuden päällikkö Janne Loikkanen.

Vaihto-opiskelun suosion elpymisestä onkin Opetushallituksen Seitsalon mukaan viitteitä, mutta tänä lukuvuonna vaihtojen määrä tuskin vielä palautuu koronaa edeltävälle tasolle.

– Meillä on edelleen asioita, jotka vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin ja turvallisuuden tunteeseen, Seitsalo sanoo.

Joensuussa toimivan Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden suunnittelija Katriina Korhosen mukaan osaa vaihtoon tulevista opiskelijoista on huolettanut se, onko Suomeen turvallista tulla opiskelemaan, kun naapurimaa käy sotaa.

– Yksittäisiä peruutuksiakin on tullut sen takia, hän sanoo.

EU:lta tukea vihreään matkustamiseen

Koronan ja epävakaan maailmantilanteen lisäksi kasvava huoli ilmaston tilasta on suuri haaste opiskelijoiden kansainvälistymiselle.

Se on tunnistettu myös EU:n vaihto-opiskelijaohjelma Erasmuksessa, josta opiskelija voi hakea vihreän matkustamisen tukea, jos vaihtokohteeseen matkustaa vähäpäästöisesti eli esimerkiksi junalla.

Heidi Ahokallio-Leppälä kertoo, että Hamk on mukana Erasmus-ohjelmassa, mutta ei hän tiedä tarkemmin, onko vihreän matkustamisen tukea haettu.

– Vaihtoehtoiset liikkumismuodot on asia, jota mietitään vaihto-opiskelujen järjestämisessä yhä enemmän.

Karelia-ammattikorkeakoulussa tukea ei toistaiseksi ole haettu.

– Itä-Suomesta Etelä-Eurooppaan matkustaminen muuten kuin lentämällä on kallista ja aikaa vievää, Katriina Korhonen sanoo.

Turussa tilanne on toinen.

Viime syksynä Turun yliopistossa toteutetun kyselyn mukaan jopa 85 prosenttia vastanneista opiskelijoista oli valmiita harkitsemaan vaihtokohteeseen matkustamista muuten kuin lentäen.

Avoimissa vastauksissa kuitenkin korostui epätietoisuus siitä, miten se käytännössä onnistuisi.

– Tämän perusteella teimme opiskelijoille infosivuston, jossa on selvitelty valmiiksi mahdollisia reittejä esimerkiksi Keski-Eurooppaan, Janne Loikkanen sanoo.

Etelä-Suomi muita edellä

Opetushallitusta huolettaa myös opiskelijavaihtojen epätasa-arvoistuminen.

Eri puolilta Suomea lähdetään hyvin eri tavalla vaihtoon, Seitsalo sanoo. Eniten lähtijöitä on pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta, Itä-Suomi ja Kainuu taas ovat janan toisessa päässä.

Myös sukupuolten välillä on eroa. Naiset ovat Seitsalon mukaan aktiivisempia lähtijöitä kuin miehet.

Ahokallio-Leppälä mainitsee, että vaihto-opintojen suorittamiseen kehitetään koko ajan lisää mahdollisia toimintamalleja, mikä tekee vaihto-opiskelun suorittamisesta mahdollista yhä useammalle opiskelijalle.

– Nykyään esimerkiksi erilaiset virtuaalivaihdot ovat mahdollisia. Jos korona-ajasta voi löytää jotain hyvää, niin pandemia-aika on ollut hyvä oppi vaihto-opiskelun uusien toimintamallien kehittämiseen.

Opetushallituksen tavoitteena on, että eri puolilta Suomea ja eri taustaryhmistä tulevilla nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet lähteä vaihto-opiskelemaan.

Yksi käynnissä olevan Erasmus-ohjelmakauden painopisteistä on osallisuus ja moninaisuus. Ohjelmasta voi hakea lisärahoitusta esimerkiksi vamman aiheuttamiin erityistarpeisiin, kuten avustajaan tai esteettömän asumiseen.

– Meillä (Opetushallitus) on myös roolimme siinä, miten vaihtomahdollisuuksista on saatavilla tietoa. Pystymme vaikuttamaan asenteisiin ja siihen, että opiskelijavaihtojen vaikutukset nähdään positiivisina, Seitsalo sanoo.