Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hämeenlinnalainen Olli Jalonen kuudetta kertaa kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana

Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee tänä vuonna piispa Mari Leppänen.

Suomen Kirjasäätiö on julkistanut kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon tämän vuoden ehdokkaat. Palkinnon saajaksi on ehdolla yhteensä kuusi teosta: Olli Jalosen Stalker-vuodet (Otava), Marja Kyllösen Vainajaiset (Teos), Heikki Kännön Ihmishämärä (Sammakko), Iida Rauman Hävitys: Tapauskertomus (Siltala), Sami Tissarin Krysa (Aula & Co) sekä Eeva Turusen Sivistynyt ja miellyttävä ihminen (Siltala).

Neljälle kuudesta kirjailijasta Finlandia-ehdokkuus on ensimmäinen.

Olli Jaloselle kuudes Finlandia-ehdokkuus

Hämeenlinnalaiselle Olli Jaloselle Finlandia-ehdokkuus on jo kuudes. Hän on voittanut kaunokirjallisuuden Finlandian kahdesti, vuonna 1990 romaanilla Isäksi ja tyttäreksi sekä vuonna 2018 romaanilla Taivaanpallo.

Tänä vuonna ehdokkuuden saanut Jalosen romaani Stalker-vuodet kertoo nuoresta opiskelijasta, joka palkataan raportoimaan entisten koulutoveriensa elämästä ja poliittisista asenteista salaisessa tutkimuksessa.

– Stalker-vuodet on vaikuttava läpileikkaus lähihistoriamme yhteiskunnasta ja politiikasta. Teos näyttää, että toisten seuraamiselle omistettu elämä jättää jälkeensä vain tyhjän kuoren. Jalosen proosa hurmaa lukijansa pienieleisellä varmuudella, palkintoperusteissa sanotaan.

Kolme ehdokasteosta käsittelee ihmisen aiheuttamaa tuhoa

Ehdolla olevista teoksista useampi käsittelee jollain tavalla ihmisen tuhoamaa planeettaa tai sivilisaatiota.

Ensimmäistä kertaa ehdokkaana olevan Iida Rauman romaani käsittelee kouluväkivaltaa, ekokatastrofia ja Turun tuhoutumista. Hävitys on Rauman kolmas romaani.

– Koulukiusaamisen seurauksia armottomasti jäljittävä teos on yhteiskunnallisesti merkittävä puheenvuoro kaikenlaisen syrjinnän dynamiikasta. Sen äärimmäisenä päätepisteenä Rauma kuvaa päähenkilönsä psyyken hajoamista, totesi palkintoraati torstaina ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Taidemaalari ja kirjailija Heikki Kännö oli Finlandia-ehdokkaana myös vuonna 2020 Runoilija-romaanillaan. Ihmishämärä-romaanissa ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja vanhat jumalat palaavat takaisin.

– Ihmishämärä kertoo ihmisen valtakauden päättymisestä elinympäristömme valtiaana. Kännö tuo jumalat keskelle ilmastokriisin piinaamaa maailmaa, palkintoperusteissa todetaan.

Sami Tissarille ehdokkuus esikoisteoksella

Esikoisteoksellaan Finlandia-ehdokkuuden napannut pohjoiskarjalainen metsuri Sami Tissari käsittelee dystooppisessa romaanissaan sitä, miten pienestä maailmanjärjestys voi olla kiinni. Katastrofin aiheuttanut kertoja päätyy syrjäiseen erämaamökkiin ja kertoo, miksi sivilisaatio katosi.

– Krysa luo vaihtoehtoisen historian, jossa Neuvostoliitto kehittää ajattelevien koneiden verkoston.

Tämä verkosto myös ennen pitkää hallitsee ihmisiä. Romaani osoittaa loistavalla tavalla spekulatiivisen fiktion voiman kulttuurikritiikin välineenä, raati kiittää.

Ensimmäistä kertaa ehdolla olevan Marja Kyllösen romaani kertoo lapsettomuudesta ja sen seurauksista, sukupolvien ketjusta ja selittämättömistä voimista. Vainajaiset on Kyllösen kolmas romaani.

– Kyllösen romaanin keskiössä on suvereeni ja väkevä kieli, joka kutoo itsestään teoksen unenomaisen maailman. Vainajaiset on sukellus sukupolvet ylittävään syyllisyyteen, kateuteen ja vaikenemiseen. Teos kylvää pelkoa, mutta tarjoaa silti toivon mahdollisuuden, raati toteaa.

Arkkitehti ja kirjailija Eeva Turusen teoksen kertoja tyhjentää kuolleen ukkinsa taloa, järjestää hautajaisia ja yrittää suoriutua täydellisesti, vaikka se ei ole mahdollista. Ehdokasteos on Turusen toinen romaani. Myös Turunen on ensimmäisen kerran Finlandia-palkinnon ehdokkaana.

– Turusen romaani luovii empatian ja turhautumisen välillä eri sukupolvien tilinteon hetkellä. Romaanin säemäinen ja dialoginen ilmaisumuoto ohjaa lukijan huomion kielen nyansseihin, arvioi palkintoraati.

Finlandia jaetaan kolmessa kategoriassa

Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee tänä vuonna piispa Mari Leppänen.

Valintalautakunnan puheenjohtajana toimi kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri. Valintalautakunnan muut jäsenet olivat Kalevan vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen sekä HS Vision tuottaja Anu-Elina Lehti.

Voittajat ja lukijoiden suosikit kolmessa kategoriassa julkistetaan 30. marraskuuta. Jokainen palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Finlandia-palkinto perustettiin vuonna 1984. Siitä kilpailivat vuoteen 1989 asti kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat, kunnes tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa. Lisäksi Finlandia-palkinto jaetaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategoriassa.

Viime vuonna kaunokirjallisuuden Finlandian voitti Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto.

Juttua on korjattu 10.11.2022 kello 12.35: jutussa kirjoitettiin virheellisesti keskiviikosta, pitäisi olla torstai.