”Kun Gregor Samsa eräänä aamuna heräsi levottomista unista, huomasi hän muuttuneensa vuoteessa suunnattomaksi syöpäläiseksi.”, alkaa metamorfoositarinoiden klassikko Frans Kafkan Muodonmuutos.
”Lopullisuus on kova sana, mutta nyt maailma muuttuu”, presidenttimme Sauli Niinistö sanoi vuosikymmenen alkupuolella, pandemiaksi yltyneen viruksen saavutettua Suomen.
”Muutostilanteessa muuttaa helposti enemmän kuin on tarpeen”, kertoo analyysi, joka mittaa muutoskyvykkyyttäni työntekijänä.
Muutos on sana, joka on toistunut viime vuosina paljon, monelle jo kyllästymiseen asti. Useat asiat näyttäytyvät 2020-luvun valossa kuitenkin erilaisina kuin edellisellä vuosikymmenellä ja tähän on vain sopeuduttava ja reagoitava, tarkistettava näkemyksiään ja elämäntapaansa. Osa meistä on enemmän muutokseen suuntautuneita ja toiset säilyttäviä – ja molempia ihmistyyppejä tarvitaan niin elämässä kuin erilaisissa organisaatioissa.
Metamorfoosi voi olla naamio, ase, vitsaus tai pelastus – sen avulla syntyy ja myös ratkeaa ongelmia.
Ihmiskunnan muodonmuutoskyvystä kertovat lukuisat metamorfoositarinat, joita on kerrottu siitä saakka, kun tarinoita on ihmisten välillä liikkunut. Antiikin myytit olivat täynnä muodonmuutoksia, niin jumalallisia kuin taikuuteen pohjautuvia.
Homeroksen Odysseiassa Kirke muuttaa Odysseuksen merimiehet sioiksi, jumalat naamioituvat ihmisiksi tai eläimiksi ja upottavat laivoja muuttamalla ne kiveksi.
Ovidiuksen Muodonmuutoksissa ihmiset eivät pelkästään kivety tai muutu eläimiksi, heistä voi tulla myös kasvillisuutta.
Kansalliseepoksessamme Kalevalassa muodonmuutos on erityisesti naishahmojen, kuten Ainon ja Louhen, kyky selviytyä ja puolustaa paikkaansa maailmassa. Metamorfoosi voi olla naamio, ase, vitsaus tai pelastus – sen avulla syntyy ja myös ratkeaa ongelmia.
Kafkan Muodonmuutos-romaanissa kuvaama muodonmuutos on traaginen, mutta monessa tarinassa muodonmuutos on avain oman identiteetin kasvuun ja uuteen aikaan.
Sanna Iston Maan alaisissa varhaisteini-ikäinen päähenkilö herää aamulla vyötiäisenä, jonka kanssa on vahingossa tehnyt vaihtokaupan ja maan alla vietetyt kuukaudet muuttavat ja kasvattavat häntä uuteen elämänvaiheeseen.
Sam Copelandin Sami muuttuu kanaksi -trilogiassa päähenkilö muuttuu ensin kontrolloimattomasti pulusta hämähäkiksi tai kultakalaksi, mutta oppii ennen pitkää ajoittamaan muodonmuutoksensa ja löytämään syyn niihin.
Elokuvassa Shrek perinteinen suudelmalla sammakosta prinssiksi -juonikuvio käännetään toisin päin. Prinsessa Fiona, joka kirouksen vuoksi on öisin jätti, muuttuu lopussa pysyvästi vihreäksi ja onnelliseksi jättiläiseksi, kun hänen rakastamansa jätti suutelee häntä.
Muodonmuutos on aina välttämätöntä jatkon kannalta. Se vie elämää eteenpäin.
Kirjoittaja on Tammen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja, Hämeenlinna.