Tuulivoimaa rakennetaan lisää, ja ydinvoiman ongelmat luultavasti pienentyvät vuonna 2023.
Talven kuumin puheenaihe on sähkön hinta. Kokosimme aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja etsimme niihin vastaukset.
Miltä sähkön pörssikehitys näyttää ensi vuonna?
Mitä markkinat ensi vuodelle ennustavat ja kun futuurimarkkinoiden hintatasoa katsoo keväällä, hintataso tulee selvästi laskemaan. Mihin se sitten asettuu, riippuu siitä, minkä verran tulee Pohjoismaissa talven aikana lunta (vesivoima).
Tuulivoimaa rakennetaan lisää, mikä alentaa sähkön hintaa. Lisäksi tietysti ydinvoiman tilanne parantuu, kun Olkiluoto kolmonen luultavasti saadaan kevään aikana toimimaan, Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen sanoo.
Kuinka kauan kriisi kestää, riippuu paljolti siitä, mitä Keski-Euroopassa tapahtuu. Sotaan liittyen maakaasulla on suuri merkitys: miten varastoja onnistutaan täyttämään ensi talvea varten ja pystytäänkö LNG-(kaasu)terminaaleja rakentamaan erityisesti Saksaan. Minun näkemykseni on, että parempaan suuntaan kevään jälkeen mennään.
Onko sähkö nyt ennätyksellisen kallista?
Sähkön hinta on kesästä lähtien ollut kalliimpaa kuin ennen. Suurimmat hintapiikit eivät kuitenkaan ole osuneet joulukuulle vaan elokuulle. Kaikkein korkein lukema kirjattiin 8. elokuuta, jolloin kilowattitunti maksoi kello 9 ja 19 jopa 106,78 senttiä. Joulukuun huippu on ollut viime viikon tiistaina iltakuudelta: 73,15 senttiä kilowattitunnilta.
Miksi sähkö on ollut niin kallista?
Sähkön hinta alkoi vaiheittain nousta yli vuosi sitten, kun Venäjä rajoitti kaasun myyntiään Länsi-Eurooppaan. Yhteiseurooppalaisten energiamarkkinoiden vuoksi kaasun hinnannousu nosti myös sähkön hintaa eri puolilla maanosaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pahentanut tilannetta huomattavasti, sillä energiantuonti itänaapurista esimerkiksi Suomeen on loppunut lähes kokonaan.
Viime aikoina sähkön hintaa ovat nostaneet tai pitäneet korkealla myös ydinvoimaloiden ongelmat eri maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa ja Suomessa. Hinnanvaihtelua jyrkentävät myös vähäsateiset ja -tuuliset jaksot.
Näkemykseni on, että parempaan suuntaan kevään jälkeen mennään.
Jouni Haikarainen
Jos sähkön hinta vaihtelee rajusti, onko se ollut viime aikoina myös erityisen halpaa?
On, silloin kun tuulee paljon. Viimeksi 12. marraskuuta kello 3 hinta oli negatiivinen, –0,21 senttiä kilowattitunnilta. Silloin hintaa alensivat myös Keski-Euroopan täynnä olleet kaasuvarastot.
Negatiivinen markkinahinta tarkoittaa periaatteessa sitä, että sähköntuottaja maksaa sähkön kuluttajalle. Miinusmerkkiset hinnat ovat kuitenkin olleet niin lieviä ja lyhytaikaisia, etteivät ne juuri pienennä sähkölaskua.
Millainen uusi sähkösopimus on nyt järkevä?
Se riippuu paljolti siitä, onko mahdollisuuksia ja halua ajoittaa sähkönkäyttöä edullisille tunneille, kuten yölle. Halvimpien määräaikaisten sopimusten energiamaksu on noin 20 senttiä kilowattitunnilta, kun taas pörssisähkön keskihinta on viimeisimmän viikon aikana ollut samat parikymmentä senttiä.
Määräaikaisiin sopimuksiin täytyy lisäksi sitoutua esimerkiksi kahdeksi vuodeksi, ja sinä aikana pörssin keskihinta on usein selvästi alle 20 senttiä kilowattitunnilta. Näin oli viimeksi marraskuussa.
Toisaalta suuria hinnannousujakin voi tulla. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa taas energiamaksu on usein 40–50 senttiä kilowattitunnilta.
Miten sähkönhinta pörssissä määräytyy?
Pörssisähkön hinta muodostuu Nord Pool -sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähköntuottajat antavat päivittäin Nord Pooliin tarjouksen, millä hinnalla he ovat valmiita myymään sähköä kullakin tunnilla. Samoin sähkön ostajat ilmoittavat hinnan, jolla ovat valmiita ostamaan sähköä. Kun nämä tarjoukset kohtaavat, kauppa syntyy ja sähkön spot-hinta määräytyy.
Kuluttajalle sähkön lopullinen hinta muodostuu spot-hinnasta, arvonlisäverosta sekä sähkönmyyjän marginaalista.
Miten sähkön hintaa voi seurata?
Pörssisähkön hintaa voi seurata esimerkiksi useimpien sähköyhtiöiden nettisivuilta tai Fingrid-kantaverkkoyhtiön sovelluksesta. Reaaliaikainen hinta löytyy myös ESS:n etusivun linkistä.
Mitkä ovat tehokkaimpia keinoja pienentää sähkölaskua?
Tehokkaimmat tavat liittyvät useimmissa kodeissa lämmittämiseen. Jos on pörssisähkö ja asuu sähkölämmitteisessä talossa, lämminvesivaraajaa ja kylpyhuoneen lattialämmitystä kannattaa pitää päällä vain öisin. Myös huoneen lämpötilaa voi laskea asteella tai kahdella.
Lisäksi saunomiskertoja ja uunin lämmittämistä on järkevää vähentää ja ajoittaa halvoille tunneille. Jos on sähköauto, sitä kannattaa ladata pääosin öisin. Myös tiskikoneen voi usein ajastaa.
Millaista tukea kuluttajat voivat sähkönkäytölleen saada?
Ensi vuonna kotitalousvähennystä saa sähkölaskuista siltä osin, kun maksettu määrä ylittää vuodenvaihteesta 30. huhtikuuta saakka 2 000 euroa ja on enintään 6 000 euroa. Maksuista saa vähentää 60 prosenttia, ja vähennystä voi saada enimmillään 2 400 euroa.
Lisäksi kotitaloudet, jotka eivät pienituloisuutensa takia pysty hyödyntämään sähkövähennystä, voivat samalta ajalta hakea Kelalta sähkötukea.
Hallitus päätti keskiviikkona uusista sähkötuen muodoista. Esityksen mukaan tukea maksetaan sähkölaskuista neljältä kuukaudelta ja laskentaperusteena käytetään marras–joulukuun toteutunutta kulutusta. Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuussa. Tuki maksetaan könttäsummana.
Kertakorvauksen on määrä näkyä automaattisesti sähkölaskuissa vuoden alkupuolella riippuen laskun maksuvälistä. Alustavissa laskelmissa valtion tuen osuus vaihteli 50–80 prosentin välillä.
Jutussa on käytetty lähteinä Haikaraisen lisäksi Fingridiä, Energiavirastoa, Motivaa, STT:tä, Oomia, Pohjois-Karjalan Sähköä ja SPR:ää.